Meidän temppeli

Meidän temppeli Kirjoittanut Mikko Uotinen

Meidän temppeli on luonto,

puhdas, tahraton,

siellä kaikuu terve virsi

siellä jumal’juhla on.

Siell’ ei uhrisauhut, sumut

sumentele ollenkaan,

siell’ ei valheet, väärät humut

ole nousseet kunniaan.

Meidän temppeli on luonto

pappina on joka puu,

mutta luonnon suvivirttä

kaikuu pappiemme suu.

Siell’ ei messut, saarnat, kullat

rehentele rietassuin,

siellä kukkaa kantaa mullat,

astuu rauha sieluhuin.

Meidän temppeli on luonto

astu sinne pystypäin,

siell’ ei ryömiä sun tarvis

helmaan hurjain hämäräin.

Kokemuksen torvet soittaa

tule niitä kuulemaan,

puhdasaatos ajatukses voittaa

astut aattehesi rintamaan.

Meidän temppeli on luonto

huomenhymni siellä soi,

siellä murheen musertama rinta

taaskin ehyeksi tulla voi.

Siellä sorrettujen joukko uhkuu

hetken seisoo vaan,

kohta kohti patoja se puhkuu

työn rlemumaailmaan.

Autuutta on tasa-arvo siellä

arkitöillä suurta palvellaan,

risavaatteen, paikkatakin alla

kasvaa tiedon sampo sorja maan.

Siellä kaikuu velvoituksen vakaa laulu

siellä oikeuden virsi soi,

siellä työmiesjoukko päivä poskipäillä

ajan korkehinta aatost’ aprikoi.

Meill’ on lippu punavaate

veljeyden viiri tää,

oi, kuin hyvin suru rinta

liehuntaa sen ymmärtää.

Ymmärrätkö ystäv’ sitä?

Tule huomen armeijaan,

tule, ivan okasateen

alla voittoon kulkemaan.

Lähde: Uotinen, Mikko 1908: Iltaruskoja. Työväen sanomalehtiosakeyhtiö, Helsinki.