Muistelmia katovuosista v. 1862–63
Ulkoasu
Muistelmia katovuosista v. 1862–63. (Nuotti, v. k. n. 245.) Kirjoittanut Albert Kukkonen |
- Elon aika on haikia,
- Vaivaloinen ja vaikia,
- Sen luodut kaikki tuntee tääll’,
- Ett’ elostamm’ on murhe meill’.
- Emme voi mitään murheellamm’,
- Toimittaa tyhjäll’ huolellamm’,
- Jos ei oo toissamm’ uutteruus,
- Ja Luojaltamme siunaus.
- Sill’ luodut kaikki kaipavat,
- Ja siunaustas toivovat,
- Kaikissa teissä kaitsemaan,
- Ja menestystä pyytämään.
- Ei täällä aina aikeemme
- Menesty meidän toimemme,
- Kuin Luoja katovuosilla
- Rankasee meitä raskailla.
- Useinpa saamme tuta me,
- Ett’ katovuodet kohtelee,
- Kuin vilu, rakeet rasittaa,
- Ves’, lumi maamme uuvuttaa.
- Se luonnon kova järjestys,
- On meillä suuri vitsaus,
- Se viepi viljan maastamme,
- Tyhjentää tyhjäks’ salvomme.
- Tääll’ kylmä kovin vihamies,
- Sen seuraukset tunnemm’ myös,
- Kuin halla haaskaa viljamme,
- Toisinaan lopen toukomme
- Niin näkyy nytkin todeksi,
- Nää ajat kovin kovaksi,
- Kuin Suomen maassa mainitaan
- Puutteesta paljo puhutaan.
- Kuin on meill’ ruumiin ruuvasta,
- Puutosta ollut leivästä,
- Ett’ oisimm’ nälkään nääntyneet,
- Jos vaan muut eivät auttaneet.
- Suuret on avut, avarat,
- Kuin Suomehen on laitetut,
- Näidenkin vuosiin varaksi,
- Tarvitsevaisill’ turvaksi.
- Kuink’ voinemm’ antaa kiitoksen,
- Kaikille avun antaillen,
- Jotk’ kuuli hätä-huutomme,
- Varoilla riensit apuumme?
- Suuresti oomme Suomessa,
- Kiitoksen nöyrän velassa
- Kantamaan niille kaikille,
- Nöyrille ihmis-rakkaille.
- Ett’ oomme Luojan armosta,
- Kaikkivaltiaan suomasta!
- Nämäkin ajat eläneet,
- Ja katovuodet kestäneet.
- Jos Luoja soisi edespäin,
- Paremmat ajat nähdä näin,
- Ja vilja vuosill’ siunaisi,
- Tarpeemme täällä lainaisi!
- Sä Isä kaikkein kappalten,
- Oot suuri maan ja taivasten,
- Armosta meitä auttelet
- Kaikin ajoin myös kaitselet
- Sun nimes suuri kiitetty,
- Luoduilta ain’ ylistetty!
- Sä olet hyvä, laupias,
- Kaikissa kaikkivaltias.
A. Kukkonen.
Rautalammilta.
Lähde: Tapio 7.11.1863.