Nürnbergin lait

Laki saksalaisen veren ja Saksan kunnian suojelemiseksi

Nürnberin laki saksalaisen veren ja Saksan kunnian suojelemiseksi 15. syyskuuta 1935.^[1]

Täysin vakuuttuneen siitä, että saksalaisen veren puhtaus on elinehto saksalaisen kansalle, ja inspiroituneena peräänantamattomasta päättäväisyydestä suojella Saksan kansakuntaa, on Reichstag yksimielisesti päättänyt asettaa seuraavan lain, joka kuuluu seuraavasti:

1. pykälä

1. Juutalaisten ja saksalaista tai sen sukulaisverta omaavien kansalaisten väliset avioliitot on kielletty. Lakia rikkovat avioliitot mitätöidään, vaikka ne olisivat solmitut ulkomailla tämän lain välttämiseksi.
2. Avioliitot voi kumota vain julkinen syyttäjä.

2. pykälä

1. Avioliiton ulkopuolinen juutalaisten ja Saksan valtion kansalaisten tai sukulaisverta omaavien henkilöiden välinen kanssakäyminen on kielletty.

[Asetusta täydennettiin rodullisesti saksalaiset, juutalaiset ja puoliveriset "Mischlingien" erottelevalla määrittelyllä. Juutalaiset ja juutalaisiksi katsotut eivät voineet äänestää eivätkä toimia julkisessa virassa.]

3. pykälä

Juutalaiset eivät saa lupaa palkata alle 45-vuotiaita naispuolisia saksalaisen tai saksansukuisen veren omaavia kansalaisia kotiapulaisiksi.

4. pykälä

1. Juutalaisilta kielletään valtakunnan- ja kansallislipun ja kansallisvärien julkinen esittäminen.
2. Toisaalta he ovat oikeutettuja käyttämään juutalaisia värejä. Tämän oikeuden harjoittamista suojelee valtio.

5. pykälä

1. Henkilöä, joka toimii 1. pykälää vastoin, rangaistaan pakkotyöllä.
2. Henkilöä, joka toimii 2. pykälää vastoin, rangaistaan joko vankeudella tai pakkotyöllä.
3. Henkilöä, joka toimii 3. tai 4. pykälää vastoin, rangaistaan aina vuoden pituisella vankeudella ja sakolla tai vain toisella näistä rangaistuksista.

6. pykälä

Valtakunnan sisäministeri yhdessä apulaisführerin ja valtakunnan oikeusministerin kanssa julkaisee tarpeelliset lailliset ja hallinnolliset määräykset tämän lain valvomiseksi ja täydentämiseksi.

7. pykälä

Laki tulee voimaan sen julkaisemista seuraavana päivänä; poikkeuksena 3. pykälä, joka tulee voimaan vasta 1. tammikuuta 1936.

[Allekirjoitus:]

Nürnbergissa, 15. syyskuuta, 1935 valtakunnan Vapauden puoluepäivillä.

Führer ja valtakunnankansleri Adolf Hitler

Valtakunnan sisäministeri Frick

Valtakunnan oikeusministeri Tohtori Gürtner

Apulaisführer R. Hess

Kansalaisuuslaki

Valtakunnan kansalaisuuslaki, 15. syyskuuta 1935.^[2]

Reichstag yksimielisesti päättänyt asettaa seuraavan lain, joka kuuluu seuraavasti:

1. pykälä

1. Valtion alamainen on henkilö, joka nauttii Saksan valtakunnan suojelua ja jolla on myös sitä kohtaan määriteltyjä velvollisuuksia.
2. Valtion alamaisen status määritellään valtakunnan ja valtion kansalaisuuslaissa.

2. pykälä

1. Valtakunnan kansalainen on valtion alamainen, joka on saksalaista tai saksalaissukuista verta, joka todistaa käytöksellään, että hän on halukas ja sopiva palvelemaan uskollisesti Saksan kansaa ja valtakuntaa.
2. Valtakunnan kansalaisuus saavutetaan, kun hakijalle myönnetään valtakunnan kansalaisuustodistus.
3. Valtakunnan kansalaisella on täydet lainmukaiset poliittiset oikeudet.

3. pykälä

Valtakunnan sisäministeri yhdessä apulaisführerin ja valtakunnan oikeusministerin kanssa julkaisee tarpeelliset lailliset ja hallinnolliset määräykset tämän lain valvomiseksi ja täydentämiseksi.

[Allekirjoitus:]

Nürnbergissa, 15. syyskuuta, 1935 valtakunnan Vapauden puoluepäivillä.

Führer ja valtakunnankansleri Adolf Hitler

Valtakunnan sisäministeri Frick

Valtakunnan lippulaki

[Kolmas Nürnbergin laki]^[3]

15. syyskuuta 1935

Reichstag on yksimielisesti päättänyt asettaa seuraavan lain, joka kuuluu seuraavasti:

1. pykälä

Valtakunnan värit ovat musta-valko-punainen.

2. pykälä

Valtakunnan- ja kansallislippu on hakaristilippu. Se on myös kauppalippu.

3. pykälä

Valtakunnan johtaja ja kansleri päättää valtakunnan sota- ja sotilaslipun muodot.

4. pykälä

Valtakunnan sisäministeri julkaisee tarpeelliset lailliset ja hallinnolliset määräykset tämän lain valvomiseksi ja täydentämiseksi, kunnes valtakunnan sotaministeri saa täydet valtuudet.

5. pykälä

Laki tulee voimaan sen julkaisemista seuraavana päivänä

[Allekirjoitus:]

Nürnbergissa, 15. syyskuuta, 1935 valtakunnan Vapauden puoluepäivillä.

Führer ja valtakunnankansleri Adolf Hitler

Valtakunnan sisäministeri Frick

Valtakunnan sotaministeri ja sotavoimien komentaja von Blomberg

Lisäykset

Lakien nimet saksaksi:

• Gesetz zum Schutze des deutschen Blutes und der deutschen Ehre (Laki saksalaisen veren ja kunnian suojelemiseksi)
• Reichsbürgergesetz (Kansalaisuuslaki)
• Reichsflaggengesetz (Valtakunnanlippulaki)

Nimet:

Frick = Wilhelm Frick
R. Hess = Rudolf Hess
Tohtori Gürtner = Franz Gürtner
von Blomberg = Werner von Blomberg

Viitteet

1. Gesetz zum Schutze des deutschen Blutes und der deutschen Ehre Luettu 8.1.2007
2. Reichsbürgergesetz Luettu 8.1.2008
3. dokumentarchiv.de: Reichsflaggengesetz Luettu 8.1.2008