Nürnbergin lait
Laki saksalaisen veren ja Saksan kunnian suojelemiseksi
[muokkaa]Nürnberin laki saksalaisen veren ja Saksan kunnian suojelemiseksi 15. syyskuuta 1935.[1]
Täysin vakuuttuneen siitä, että saksalaisen veren puhtaus on elinehto saksalaisen kansalle, ja inspiroituneena peräänantamattomasta päättäväisyydestä suojella Saksan kansakuntaa, on Reichstag yksimielisesti päättänyt asettaa seuraavan lain, joka kuuluu seuraavasti:
1. pykälä
- Juutalaisten ja saksalaista tai sen sukulaisverta omaavien kansalaisten väliset avioliitot on kielletty. Lakia rikkovat avioliitot mitätöidään, vaikka ne olisivat solmitut ulkomailla tämän lain välttämiseksi.
- Avioliitot voi kumota vain julkinen syyttäjä.
2. pykälä
- Avioliiton ulkopuolinen juutalaisten ja Saksan valtion kansalaisten tai sukulaisverta omaavien henkilöiden välinen kanssakäyminen on kielletty.
[Asetusta täydennettiin rodullisesti saksalaiset, juutalaiset ja puoliveriset "Mischlingien" erottelevalla määrittelyllä. Juutalaiset ja juutalaisiksi katsotut eivät voineet äänestää eivätkä toimia julkisessa virassa.]
3. pykälä
- Juutalaiset eivät saa lupaa palkata alle 45-vuotiaita naispuolisia saksalaisen tai saksansukuisen veren omaavia kansalaisia kotiapulaisiksi.
4. pykälä
- Juutalaisilta kielletään valtakunnan- ja kansallislipun ja kansallisvärien julkinen esittäminen.
- Toisaalta he ovat oikeutettuja käyttämään juutalaisia värejä. Tämän oikeuden harjoittamista suojelee valtio.
5. pykälä
- Henkilöä, joka toimii 1. pykälää vastoin, rangaistaan pakkotyöllä.
- Henkilöä, joka toimii 2. pykälää vastoin, rangaistaan joko vankeudella tai pakkotyöllä.
- Henkilöä, joka toimii 3. tai 4. pykälää vastoin, rangaistaan aina vuoden pituisella vankeudella ja sakolla tai vain toisella näistä rangaistuksista.
6. pykälä
- Valtakunnan sisäministeri yhdessä apulaisführerin ja valtakunnan oikeusministerin kanssa julkaisee tarpeelliset lailliset ja hallinnolliset määräykset tämän lain valvomiseksi ja täydentämiseksi.
7. pykälä
- Laki tulee voimaan sen julkaisemista seuraavana päivänä; poikkeuksena 3. pykälä, joka tulee voimaan vasta 1. tammikuuta 1936.
[Allekirjoitus:]
Nürnbergissa, 15. syyskuuta, 1935 valtakunnan Vapauden puoluepäivillä.
- Führer ja valtakunnankansleri Adolf Hitler
- Valtakunnan sisäministeri Frick
- Valtakunnan oikeusministeri Tohtori Gürtner
- Apulaisführer R. Hess
Kansalaisuuslaki
[muokkaa]Valtakunnan kansalaisuuslaki, 15. syyskuuta 1935.[2]
Reichstag yksimielisesti päättänyt asettaa seuraavan lain, joka kuuluu seuraavasti:
1. pykälä
- Valtion alamainen on henkilö, joka nauttii Saksan valtakunnan suojelua ja jolla on myös sitä kohtaan määriteltyjä velvollisuuksia.
- Valtion alamaisen status määritellään valtakunnan ja valtion kansalaisuuslaissa.
2. pykälä
- Valtakunnan kansalainen on valtion alamainen, joka on saksalaista tai saksalaissukuista verta, joka todistaa käytöksellään, että hän on halukas ja sopiva palvelemaan uskollisesti Saksan kansaa ja valtakuntaa.
- Valtakunnan kansalaisuus saavutetaan, kun hakijalle myönnetään valtakunnan kansalaisuustodistus.
- Valtakunnan kansalaisella on täydet lainmukaiset poliittiset oikeudet.
3. pykälä
- Valtakunnan sisäministeri yhdessä apulaisführerin ja valtakunnan oikeusministerin kanssa julkaisee tarpeelliset lailliset ja hallinnolliset määräykset tämän lain valvomiseksi ja täydentämiseksi.
[Allekirjoitus:]
Nürnbergissa, 15. syyskuuta, 1935 valtakunnan Vapauden puoluepäivillä.
- Führer ja valtakunnankansleri Adolf Hitler
- Valtakunnan sisäministeri Frick
Valtakunnan lippulaki
[muokkaa][Kolmas Nürnbergin laki][3]
- 15. syyskuuta 1935
Reichstag on yksimielisesti päättänyt asettaa seuraavan lain, joka kuuluu seuraavasti:
1. pykälä
- Valtakunnan värit ovat musta-valko-punainen.
2. pykälä
- Valtakunnan- ja kansallislippu on hakaristilippu. Se on myös kauppalippu.
3. pykälä
- Valtakunnan johtaja ja kansleri päättää valtakunnan sota- ja sotilaslipun muodot.
4. pykälä
- Valtakunnan sisäministeri julkaisee tarpeelliset lailliset ja hallinnolliset määräykset tämän lain valvomiseksi ja täydentämiseksi, kunnes valtakunnan sotaministeri saa täydet valtuudet.
5. pykälä
- Laki tulee voimaan sen julkaisemista seuraavana päivänä
[Allekirjoitus:]
Nürnbergissa, 15. syyskuuta, 1935 valtakunnan Vapauden puoluepäivillä.
- Führer ja valtakunnankansleri Adolf Hitler
- Valtakunnan sisäministeri Frick
- Valtakunnan sotaministeri ja sotavoimien komentaja von Blomberg
Lisäykset
[muokkaa]Lakien nimet saksaksi:
- Gesetz zum Schutze des deutschen Blutes und der deutschen Ehre (Laki saksalaisen veren ja kunnian suojelemiseksi)
- Reichsbürgergesetz (Kansalaisuuslaki)
- Reichsflaggengesetz (Valtakunnanlippulaki)
Nimet:
Frick = Wilhelm Frick
R. Hess = Rudolf Hess
Tohtori Gürtner = Franz Gürtner
von Blomberg = Werner von Blomberg
Viitteet
[muokkaa]- ↑ Gesetz zum Schutze des deutschen Blutes und der deutschen Ehre Luettu 8.1.2007
- ↑ Reichsbürgergesetz Luettu 8.1.2008
- ↑ dokumentarchiv.de: Reichsflaggengesetz Luettu 8.1.2008