Ne suomalaiset suku-nimet joita Wîtasâren emæ-pitæjæn miehiset yksilöt omasiwat vuonna 1834

Kohteesta Wikiaineisto
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Ne suomalaiset suku-nimet joita Wîtasâren emæ-pitæjæn miehiset yksilöt omasiwat vuonna 1834

Kirjoittanut Wolmar Schildt
Schildt on kirjoittanut artikkelin kehittämällään venykekirjoituksella. Artikkelista on myös tekstiasultaan korjattu versio.


[s. 43]

Ne suomalaiset suku-nimet joita Wîtasâren emæ-pitæjæn miehiset yksilöt omasiwat vuonna 1834.

Suomessa vuodelta 1857 julkasin væhæisen ehdotuksen ettæ suomalaiset suku-nimet seurakunnissa koottaisîn ja julastaisîn, jotta Suomen Tosineilija[huom. 1] jotenkuten voisi næhdæ ja arvostella mitkæ Suomen suvut ovat mistækin tullêt ja mitkæ minnekkin levinnêt. Jos kohta ehkæ væhæ-pætøinen, olisi se tieto kuitenni væhæisenæ lisænæ Suomen kansan Tosinêlle, jonka tulê tarkata væhimmætkin tietoset. Mutta senkaltainen luettelu tulê varmân hyøtysæmmæksi Tosinêlle, jos sekæ suku-nimet ettæ myøskin mies-puolisten luku kullakin suku-nimellæ ilmoitetân. Sitæ sâttâ Tosinên tutkija jo melkên arvata, joskus pæ̂tellækkin, mitkæ suvut ovat aikaisemmin tullêt mâhan tahi johonni seurakuntân, ja mitkæ myøhemmin. Tietysti mies-henkiløiden luku jollakulla suku-nimellæ ei kuitenkân voi yksinæ̂n olla rîttævæ perustus sihen pæ̂toksên; sillæ nimissæ ja suvuissa tapahtû monta mûtosta aikain kuluessa.

Næyttæ̂kseni miten nimi-luettelu tehtæisîn mainitun perustên mukân, lîtetæ̂n tæhæn luettelu osottava tætæ seikkâ Wîtasâren emæ-pitæ̂ssæ Keski-Suomen mâkunnassa vuonna 1834[1]. Puhtât suomalaiset suku-nimet ainuastân tulevat tæssæ [s. 44]lukûn , myøskin luetellân tæssæ ainuastân miehisten yksiløiden luku-mæ̂ræ, sîtæ sŷstæ ettæ miesten suku-nimet menevæt lapsille, vân ei naisten.

Miehisiæ

yksiløitæ

[s. 44:1]Eskelinen 2.
Hakkarainen 34.
Hakulinen 5.
Hakonen 10.
Halttunen 2.
Hassinen 8.
Heinonen 1.
Hintikka (Hintikainen?) 11.
Hirvonen 5.
Hokkanen 12.
Huikari 7.
Huttunen 4.
Hûskonen 25.
Hytønen. 5.
Hyværinen 4.
Hyvønen 5.
Hæivønen 2.
Hækkinen 2.
Hæmælæinen 106.
Hænninen 17.
Hæyrynen 1.
Ikæ-heimonen 10.
Jauhiainen 4.
Junikka 11.
Junttinen 1.
Jæmsælæinen 10.
Jæntti 3
[s. 44:2]Jæ̂skelæinen 6.
Jærvelæinen 4.
Kahilainen 10.
Kaikkonen 1.
Kainulainen 21.
Kananen 7.
Karhunen 3.
Karisâri(nen) 1.
Kauppinen 52.
Kautiainen 2.
Kautto 4.
Kemppainen 18.
Keurulainen 3.
Kinniæinen 2.
Kinnunen 96.
Kokkinen 28.
Kokkonen 11.
Kolehmainen 12.
Koljonen 21.
Korhonen 11.
Kotilainen 2.
Kovanen 2.
Kumpulainen 66.
Kûsiranta(nen) 3.
Kyrølæinen 4.
Kytøkangas 1.
Kæhæræ 15.
Kælviæ(inen) 1.
[s. 45:1]Lâhanen 5.
Lâmanen 1.
Leikanen 4.
Leppænen 3.
Leivonen 4.
Lîmatainen 63.
Liukkonen 3.
Lŷtinen 5.
Mieskonen 1.
Minkkinen 14.
Moisio 10.
Muhonen 13.
Myllynen 6.
Møttønen 4.
Niemonen 4.
Niskanen 51.
Nærhi 57.
Ohmero 3.
Pânanen 169.
Pâtelainen 10.
Pahinki 1.
Parkkonen 5.
Pasanen 42.
Pekkarinen 11.
Pekkonen 1.
Pennanen 10.
Penttinen 3.
Perænen 3.
Pietilæinen 20.
Pokela(inen) 1.
Pulkkinen 7.
Puranen 29.
[s. 45:2]Puttonen 7.
Pøntiø(inen) 2.
Pøyhønen 12.
Râtikainen 50.
Rautiainen 11.
Reinikainen 1.
Rekonen 2.
Rossi 3.
Rutanen 6.
Rûska(nen) 46.
Rytkønen 1.
Rŷttæri 1.
Ræihæ 4.
Sâstamoinen 13.
Savolainen 2.
Savelainen 2.
Siekkinen 6.
Simonen 3.
Sirkka 4.
Summanen 2.
Sællinen 3.
Tarvainen 20.
Tenhunen 20.
Tianen 7.
Tîlikainen 1.
Titinen 1.
Tikkanen 1
Toikkanen 18.
Toivanen 4.
Tolmunen 3.
Touhunen 2.
Tuikkanen 1.
[s. 46:1]Tuorila(inen) 2.
Turpeinen 24.
Tyøsæ 1.
Urpelainen 3.
Wainikainen 4.
Waris 36.
[s. 46:2]Westerinen 5.
Wetelæinen 1.
Wæisænen 5.
Wæ̂ntænen 3.
Wøttønen 5.
Ænækæinen 2.

Luetelma osottâ ettæ seurâvaiset suvut ovat rikkaimmat miehisistæ yksiløistæ ja sîs lûltavasti seurakunnan vanhimmat sukukunnat, jotka ensin ovat sînæ ruvennêt mâta viljelemæ̂n ja astumân sivistyksen tietæ, nimittæin: Hakkarinen 34; Hûskonen 25; Hæmælæinen 106; Hænninen 17; Kainulainen 21; Kauppinen 52; Kemppainen 18; Kinnunen 96; Kokkinen 28; Koljonen 21; Nærhi 57; Pânanen 169; Pasanen 42; Pietilæinen 20; Puranen 29; Râtikainen 50; Rûskanen 46; Tarvainen 20; Tenhunen 20; Toikkanen 18; Turpeinen 24 ja Waris 36. Pânasen suku on rikkain mies-henkiløistæ.

Ettæ Witasâren useimmat alku-asukkât ja mûttolaiset ovat tullêt Savosta, eli idæstæ ja kâkosta pæin, on eittæmætøn totûs.

W. K.

  1. Witasâren kirkon-kirjain mukân.

Lähde: Wolmari Kilpinen: Ne suomalaiset suku-nimet joita Wîtasâren emæ-pitæjæn miehiset yksilöt omasiwat vuonna 1834. Suomi, 1859, nro 1, s. 43–46. Kansalliskirjasto.

Lisätyt huomatukset[muokkaa]

  1. Tosine ja tosineilija ovat Schildtin ehdottamat suomenkieliset vastineet historialle ja historioitsijalle.