Siirry sisältöön

Neljä poikaa

Wikiaineistosta
Neljä poikaa

Kirjoittanut Tatu Pekkarinen
Säveltänyt V. Tynnilä.


Oli neljä meitä poikaystävää,
ja me vietimme siivoa elämää.
Yhdenvertaiset kaikessa me oltihin,
jos syötiin, juotiin tai tienattihin.
Jos yksi muita paremmin onnistui,
niin hälle me lauloimme kolmin suin:
    Vuoro se on mulla kuin sullakin,
    kerran vuoronsa on kullakin.
2. Yhdestä me tytöstäkin haaveiltiin,
häntä vuoroin me tanssihin pyydettiin.
Yksi meistä sen neidon vihillekin vei.
Häissänsä me huudettiin: hei, hei, hei!
Me morsianta poskelle muiskattiin
ja sulhoveikon korvahan kuiskattiin:
    Vuoro se on mulla kuin sullakin,
    kerran vuoronsa on kullakin.


Lähde: Pekkarinen, Tatu 1951: Iloinen testamentti: 115 valittua laulua. Koonnut Toivo Kärki. Oy Fazerin musiikkikauppa, Helsinki.