Päätös kuntajaon muuttamista Sipoon kunnan, Vantaan kaupungin ja Helsingin kaupungin välillä koskevan esityksen hylkäämisestä

Sisäasiainministeriö
Kuntaosasto

Helsingin kaupunki
Sipoon kunta
Vantaan kaupunki
Helsingin kaupungin esitys 26.6.2006

PÄÄTÖS KUNTAJAON MUUTTAMISTA SIPOON KUNNAN, VANTAAN KAUPUNGIN JA HELSINGIN KAUPUNGIN VÄLILLÄ KOSKEVAN ESITYKSEN HYLKÄÄMISESTÄ

Esitys

Helsingin kaupunki on 26.6.2006 päivätyssä kirjeessään esittänyt kuntajaon muuttamista Sipoon kunnan, Vantaan kaupungin ja Helsingin kaupungin välillä siten, että Länsi-Sipoon alue (liitteen 1 kartan mukainen alue A) Sipoon kunnasta ja ns. Vasterkullan kiila eli Itäväylän eteläpuolinen alue (liitteen 1 kartan mukainen alue V) Vantaan kaupungista liitettäisiin Helsingin kaupunkiin. Helsingin kaupunki on täydentänyt esitystaan 30.6.2006 asiakirjaliitteillä. Sipoon kunnasta Helsingin kaupunkiin siirrettavaksi esitetyn alueen kokonaispinta-ala on n. 233,642 km2, josta maa-aluetta on n. 60,057 km2, sisavesialuetta n. 0,386 km2 ja merialuetta n. 173,199 km2. Vantaan kaupungista Helsingin kaupunkiin siirrettavaksi esitetyn alueen kokonaispinta-ala on n. 2,181 km², josta maa-aluetta on n. 2,124 km², sisävesialuetta n. 0,015 km² ja merialuetta n. 0,042 km². Sipoon kunnasta siirrettavaksi esitetyllä alueella asuu 3848 asukasta, joista 2458:n aidinkieli on suomi, 1298:n ruotsi ja 92:n muu kuin suomi tai ruotsi. Vantaan kaupungista siirrettavaksi esitetylla alueella asuu 31 asukasta, joista 25:n aidinkieli on suomi ja kuuden (6) ruotsi.

Esityksen perustelut

Helsingin kaupunki perustelee esitystaan mm. asumiselintason ja muuttoliikkeen edellyttämällä lisärakentamisen tarpeella, elinkeinoelämän tarpeilla sekä metropolialueen kilpailukykyyn, energiankulutukseen, palvelutarjontaan ja asumisviihtyvyyteen liittyvillä seikoilla. Helsinki ja Sipoo ovat lähes naapurikuntia, vain Vantaan omistaman n. Västerkullan kiilan erottamina. Ne kuuluvat kuitenkin eri maakuntaliittoihin ja maakuntakaavojen kehittämisstrategiat poikkeavat huomattavasti toisistaan. Sipoo ei Helsingin kaupungin mukaan ole nähnyt itseään osana Etelä-Suomen rannikkokaupunkien muodostamaa kehittämisvyöhykettä vaan on halunnut säilyttää harvaan asutun kunnan ominaisuutensa ja nähnyt itsensä lähinnä Itä-Uudenmaan ja Porvoon kaupunkikeskuksen reuna-alueena.

Helsingin kaupunki tuo perusteluissaan myös esille, että se omistaa Sipoossa 1 722 hehtaaria maa-aluetta, josta suuri osa sijoittuu siirrettavaksi esitetylle alueelle. Helsingin metrolinja ulottuu jo Vantaan rajalle ja sita voitaisiin jatkaa edelleen Vantaan ja Sipoon suuntaan. Uudenmaan vahvistettavana olevassa maakuntakaavassa on Uudenmaan puolelle merkitty yhdyskuntarakenteen laajenemissuuntamerkinnät ja ohjeellinen metron jatke-merkintä. Ne päättyvät kuitenkin maakuntien rajalle. Metron jatkamisella Sipooseen luotaisiin Helsingin kaupungin mukaan edellytykset asuntojen rakentamiselle n. 50 000 asukkaalle. Tämä vahvistaisi Helsingin kaupungin mukaan merkittävästi pääkaupunkiseudun kestävän kehityksen mukaista yhdyskuntarakennetta. Erityisesti on Helsingin kaupungin mukaan huomioitava, että metro linjataan niin, etteivät Sipoonkorven seudulliset luonto- ja virkistysarvot vaarannu. Helsingin kaupungin mukaan liitettävän alueen kaavoituksessa ja kehittämisessä tullaan ottamaan huomioon alueen kulttuuri- ja luontoarvot mukaan lukien seudullisten viherkäytävien jatkuminen.

Helsingin kaupungin mukaan sen esitys täyttää kaikki kuntajakolain 3 §:ssä mainitut kuntajaon muuttamisen yleiset edellytykset. Sen mukaan Helsingin kaupungin ja koko pääkaupunkiseudun tasapainoinen kehitys on keskeinen ja luonnollinen tavoite. Tähän saakka kehittämistoimet ovat perustelujen mukaan suuntautuneet lähes yksinomaan pohjoiseen ja länteen Sipoon suunnan jäätyä kehityksen ulkopuolelle. Itä-Helsingin kehittäminen työpaikka-alueena edellyttää kaupungin mukaan kaupunkirakenteen kehittämistä myös asuntorakentamisen osalta. Yhdyskuntarakenteen jatkaminen itään mahdollistuisi luontevasti metroliikenteen varassa, jos myös Helsingin taloudelliset ja suunnitteluresurssit olisivat alueen käytettävissä. Länsi-Sipoon alue muodostaa perustelujen mukaan merkittävän reservin seudun tiiviin, mutta pääosin pientalovaltaisen asuntorakentamisen kannalta. Helsingin kaupunki katsoo, että kuntajakolain 3 §:n mukaiset edellytykset täyttyvät selkeästi myös erityisen painavina eikä muutokselle niin ollen ole estettä.

Lausunnot

Esityksesta ovat kuntajakolain 7 §:n mukaisesti antaneet lausuntonsa

• Uudenmaan maanrnittaustoimisto 24.7.2006
• Vantaan maistraatti 25.9.2006
• Porvoon maistraatti 25.9.2006
• Sipoon kunta 7.3.2007
• Vantaan kaupunki 13.12.2006
• Helsingin kaupunki 4.12.2006
• Etelä-Suomen lääninhallitus 18.12.2006

Näistä Sipoon kunta on vastustanut esitystä, muut ovat joko sita puoltaneet tai eivät ole ottaneet siihen kantaa.

Esityksesta on kuulutettu kuntajakolain 7 §:n mukaisesti mahdollisten huomautusten tekemistä varten Sipoon kunnan, Vantaan kaupungin ja Helsingin kaupungin asukkaille sekä muille, jotka katsovat asian koskevan itseään. Huomautuksia jätettiin Sipoossa 1 332, Vantaalla ja Helsingissä kummassakin kahdeksan. Huomautuksissa vastustettiin esitystä.

Päätös

Sisäasiainministeriö on tänään kuntajakolain (1196/1997) 11 § 2 momentin nojalla hylännyt esityksen kuntajaon muuttamisesta Sipoon kunnan, Vantaan kaupungin ja Helsingin kaupungin välillä.

Päätöksen perustelut

Helsingin kaupungin ja siihen rajoittuvien alueiden yhdyskuntarakenteen kehitys on Helsingin kaupungin kuvaamalla tavalla painottunut epätasaisesti länteen ja pohjoiseen. Helsingin kaupungin ja pääkaupunkiseudun yhdyskuntarakenne ei sen sijaan ole voimassa olevasta kuntarakenteesta johtuen kehittynyt itään päin. Tämä koskee sekä asutusta että elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä. Helsingin kaupungin esittämä kuntajaon muutos olisi kuntajakolain 1 §:ssä saadettyjen kuntajaon kehittämistavoitteiden mukainen. Se täyttäisi kuntajaon alueellisen eheyden vaatimukset ja erityisesti se edistaisi yhdyskuntarakenteen toimivuutta ja sen kehittämistä alueella. Siirrettavaksi esitetyt alueet tulisivat pääosiltaan myös olemaan yhdyskuntarakenteellisesti kiinteä osa Helsinkiä ja sen työssäkäyntialuetta. Helsingin kaupungilla olisi kuntajakolain 1 §:ssä säädetyt taloudelliset ja henkilöstövoimavaroihin perustuvat edellytykset vastata palveluiden järjestämisesta ja rahoituksesta alueella.

Helsingin kaupungin kuntajaon muutokselle esittamat perustelut yleisesti ottaen ovat kuntajakolain 3 §:ssa kuntajaon muuttamiselle säädettyjen yleisten edellytysten mukaisia. Esitetty kuntajaon muutos sinällään parantaisi alueen elinkeinojen toimintamahdollisuuksia ja kokonaisuutena arvioituna edistäisi kuntien toimintakykyä ja toiminnan taloudellisuutta. On ilmeistä, että pidemmällä aikavälillä siirrettävän alueen rakentaminen ja asuttaminen myös parantaisi palveluiden järjestämistä alueen asukkaille.

Helsingin kaupunki ei kuitenkaan ole esittänyt riittäviä perusteluita sille, että edellä mainitut kuntajakolain 3 §:ssä säädetyt edellytykset täyttyisivät Helsingin kaupunkiin siirrettäväksi esitetyn alueen osalta. On ilmeistä, että kaupungin kuntajaon muutokselle esittamat tavoitteet olisi säädettyjen edellytysten mukaisina mahdollista Sipoon osalta toteuttaa selvästi siirrettäväksi esitettyjä alueita pienemmillä aluesiirroilla. Siirrettavaksi esitetty alue on väestömäärältään ja pinta-alaltaan niin suuri, että esityksen toteuttamisen on sen tavoitteisiin nähden katsottava tarpeettomasti ja liiaksi heikentävän Sipoon kunnan taloudellista toimintakykya. Sipoon asukasmäärä laskisi nykyisestä noin 19 000 asukkaasta runsaaseen 15 000 asukkaaseen.

Edellä todetun vuoksi Helsingin esitys ei täytä kuntajakolain muuttamiselle kuntajakolain 3 §:ssä säädettyjä yleisiä edellytyksiä.

Koska Sipoo vastustaa ehdotettua kuntajaon muutosta ja Helsingin kaupunkiin Sipoosta siirrettäväksi esitetty alue ylittää seka Sipoon että Helsingin osalta kuntajakolain 5 §:n 1 momentin 2 kohdassa säädetyn pinta-alan ja alueen asukasmäärä Sipoon osalta mainitussa lainkohdassa tarkoitetun asukasmäärän, voitaisiin esitetty kuntajaon muutos kuntajakolain 5 §:n 2 momentin mukaan tehdä vain erityisen painavilla kuntajakolain 3 §:n mukaisilla edellytyksillä. Koska esitys ei edellä mainituista syistä täytä kuntajakolain 3 §:ssä säädettyjä yleisiä edellytyksiä, se ei täytä niitä myöskään erityisen painavina.

Edellä todetuilla perusteilla sisäasiainministeriön tulee hylätä Helsingin kaupungin esitys kuntajaon muuttamisesta Sipoon kunnan, Vantaan kaupungin ja Helsingin kaupungin välillä.

Valtioneuvosto on samana päivänä tämän hylkäyspäätöksen kanssa päättänyt muuttaa kuntajakoa Sipoon kunnan, Vantaan kaupungin ja Helsingin kaupungin välillä kuntajakoselvittäjä Pekka Myllyniemen sisäasiainministeriölle 30.1 1.2006 jättämän esityksen mukaisesti.

Sisäasiainministeriö lähettää päätöksen perusteluineen Helsingin kaupungille esityksen tekijänä sekä Vantaan kaupungille ja Sipoon kunnalle asianomaisina kuntina.

Muutoksenhaku

Kuntajakolain 35 §:n mukaan Helsingin kaupunki saa esityksen tekijänä hakea tähän päätökseen muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen siten, kuin hallintolainkäyttölaissa (586/1996) säädetään. Valitusosoitus on päätöksen liitteenä.

Ministeri

Mauri Pekkarinen

Hallitusneuvos

Arto Sulonen

Tiedoksi

Valitusosoitus
Väestörekisterikeskus
Maanmittauslaitos
Etelä-Suomen lääninhallitus
Uudenmaan maanmittaustoimisto
Kirkkohallitus

Liite: Valitusosoitus

Valitusviranomainen

Tähän päätökseen tyytymätön saa hakea siihen muutosta korkeimmalta hallinto-oikeudelta kirjallisella valituksella. Valituskirjelmä osoitetaan valitusviranomaiselle ja se on toimitettava valitusajassa korkeimman hallinto-oikeuden kirjaamoon.

Valitusaika

Valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päatökseii tiedoksisaaiiiiista. Valitusaikaa laskettaessa tiedoksisaantipaivää ei oteta lukuun. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, lauantai, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, jouluaatto tai juhannusaatto, valitusaika jatkuu vielä seuraavana arkipaivanä.

Tiedoksisaantipäivän osoittaa tiedoksianto- tai saantitodistus. Milloin kysymyksessä on sijaistiedoksianto, päätös katsotaan saadun tiedoksi, ellei muuta naytetä, kolmantena päivänä tiedoksianto- tai saantitodistuksen osoittamasta päivästä. Virkakirjeen katsotaan tulleen viranomaisen tietoon saapumispäivänään.

Valituksen sisältö

Valituskirjelmässä on ilmoitettava

• valittajan nimi ja kotikunta
• päätös, johon haetaan muutosta, miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta, mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi ja millä perusteilla muutosta vaaditaan
• postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa.

Jos valittajan puhevaltaa käyttää Iiänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituskirjelmässä on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta. Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valituskirjelmä.

Valituksen liitteet

Valituskirjelmään on liitettävä

• päätös, johon muutosta haetaan, alkuperäisenä tai jäljennöksenä
• todistus siitä, minä päivana päätös on aiinettu tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisajankohdasta
• asiamiehen valtakirja
• asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle.

Valituskirjelmän toimittaminen perille

Valituskirjelmän voi viedä valittaja itse tai hänen valtuuttainansa asiamies. Sen voi omalla vastuullaan lähettää myös postitse tai toimittaa lähetin välityksellä. Postiin valituskirjelmä on jätettävä niin ajoissa, että se ehtii perille valitusajan viimeisenä paivana ennen aukioloajan päättymistä. Korkeimman hallinto-oikeuden kirjaamon aukioloaika on kello 8.00-16.15.

Valittajalta peritään korkeimmassa hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 204 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa (701/1993) on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.

Korkeimman hallinto-oikeuden
postiosoite PL 180, 00131 Helsinki
käyntiosoite Unioninkatu 16, 00130 Helsinki
puhelinvaihde 010 364 0200
telekopio 010 364 0382