Paljain jaloin

Kohteesta Wikiaineisto
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Paljain jaloin

Kirjoittanut Uuno Kailas


Niin mä kerran
tieni aloin,
niin mä kuljen:
paljain jaloin.
Avohaavat
syvät näissä
ammottavat
kantapäissä:
rystysihin
joka kiven
jäänyt niist´ on
verta hiven.
– Mutta niinkuin
matkan aloin,
päätän myös sen:
paljain jaloin.
Silloinkin, kun
tuska syvin
viiltää, virkan:
– Näin on hyvin.
– Tapahtukoon
tahtos sinun,
Kohtaloni,
eikä minun.


Lähde: Kailas, Uuno 1932: Runoja. WSOY, Porvoo.