Perustuslakivaliokunnan mietintö N:o 3 hallituksen esityksen johdosta, joka sisältää ehdotuksen laiksi Suomen hallitusmuodon täytäntöönpanemisesta

Wikiaineistosta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
1919 Vp. — V. M. — Esitys N:o 21.


P e r u s t u s l a k i v a l i o k u n n a n   m i e t i n t ö
N:o 3 hallituksen esityksen johdosta, joka sisältää
ehdotuksen laiksi Suomen hallitusmuodon täytäntöönpanemisesta.


  Täysi-istunnossa viime toukokuun 24 päivänä on eduskunta lähettänyt hallituksen esityksen N:o 21, joka sisältää ehdotuksen laiksi Suomen hallitusmuodon täytäntöönpanemisesta, perustuslakivaliokuntaan valmisteltavaksi.

Lähtien siitä, että puheenalainen ehdotus laiksi Suomen hallitusmuodon täytäntöönpanemisesta on oleva sopusoinnussa valiokunnan eduskunnalle lähettämän, Suomen hallitusmuotoa koskevan mietinnön kanssa, on valiokunta ehdottanut 1 §:n 1 momentin kokonaan poistettavaksi, koska vastaava säännös jo sisältyy sanotun hallitusmuotoehdotuksen 93 §:n 3 momenttiin. Ja koska tämän hallitusmuotoehdotuksen 23 §:n 1 momentti edellyttää, että ensimäisen presidentin toimiaika tulisi päättymään maaliskuun 1 päivänä, on valiokunta ehdottanut esityksen 1 §:n 2 momenttiin vastaavan muutoksen. Kun saattaisi olla epätietoista, milloin ensimäisen presidentin olisi astuttava toimeensa, on valiokunta siitä ehdottanut nimenomaisen säännöksen.

Esityksen 2, 3 ja 8 §:ään valiokunnan tekemät muutokset ovat muodollista laatua.

[10 §.] Valiokunta pitää tarpeellisena, että aika, jonka kuluessa ulkomaalaisia saisi ottaa Suomen sotalaitoksen palvelukseen, on laissa määrätty, ja on valiokunta sentähden ehdottanut tähän pykälään sellaisen aikamääräyksen otettavaksi ja pykälän muodollisesti selvennettäväksi.

Edellä esitetyn nojalla valiokunta kunnioittaen ehdottaa,

että eduskunta hyväksyisi esityksessä olevan lakiehdotuksen näin kuuluvana:


L a k i
Suomen Hallitusmuodon täytäntöönpanemisesta.


  Sittenkuin on hyväksytty ja tänä päivänä vahvistettu Suomen hallistusmuoto, säädetään sen täytäntöönpanemisesta täten, eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty 20 päivänä heinäkuuta 1906 annetun valtiopäiväjärjestyksen 60 §:ssä määrätyllä tavalla, seuraavaa:

1 §.
(Poist.).

Ensimäinen presidetti astuu toimeensa heti kun hänet on valittu, ja hänen toimiaikansa päättyy maaliskuun 1 päivänä kuudentena vuotena sen jälkeen kuin hänet valittiin, sitä vuotta lukuunottamatta, jona vaali toimitettiin.

2 §.

Siihen saakka kuin presidentti on valittu ja astunut toimeensa, suorittaa hänen tehtävänsä se henkilö, jolle eduskunta on uskonut korkeimman vallan käytön.

3 §.

Virkaan astuttuaan presidentti kutsuu (poist.) jäsenet valtioneuvostoon.

4 §.

Kunnes valtioneuvoston ministeriöiden lukumäärä ja yleinen toimiala ovat vahvistetut lailla sekä tarkemmat säännökset asiain jaosta ministeriöiden kesken ja valtioneuvoston muusta järjestysmuodosta ovat annetut asetuksella, jatkuu valtioneuvoston toiminta nykyisessä muodossaan.

5 §.

Virkaehdotuksesta, jonka viranomainen on hallitusmuodon 88 §:n mukaan tehnyt, on lupa valittaa ylempään viranomaiseen. Virkanimityksestä, joka mainitaan hallitusmuodon 87 §:ssä, ei valittamista eikä kantelua sallita, ellei kannella sellaisesta tuomiovirheestä kuin oikeudenkäymiskaaren 25 luvun 21 §:ssä sanotaan.

6 §.

Kaikki ne asiat, jotka valtioneuvosto tätä ennen on ollut oikeutettu päättämään, ovat valtioneuvoston vastedeskin, kunnes siitä toisin säädetään, lopullisesti ratkaistavat, mikäli niitä ei hallitusmuodossa taikka muussa laissa tai asetuksessa ole presidentille pidätetty eikä myöskään alemmalle viranomaiselle uskottu. Oikeuskanslerin tehtävät jäävät niinikään edelleenkin oikeuskanslerille.

7 §.

Sellaiset erivapaushakemukset avioliittoasioissa, jotka korkein oikeus tähän asti on ratkaissut, ovat korkeimman oikeuden edelleenkin ratkaistavat, kunnes uusi lainsäädäntö avioliiton päättämisestä ja purkamisesta saadaan aikaan.

8 §.

Presidentin ratkaistavia ovat irtolaisuudesta yleiseen työhön määrättyjen henkilöiden hakemukset armahdustietä tulla siitä vapautetuiksi taikka, ennen työajan loppua, irti lasketuiksi.

9 §.

Kunnes sellainen laki, kuin hallitusmuodon 90 §:n 2 momentissa säädetään, on saatu aikaan, jää muiden virkamiesten kuin tuomarien oikeudesta pysyä virassaan voimaan, mitä siitä nykyisin on säädetty.

10 §.

(Poist.) Hallitusmuodon 83 §:n säännöksen estämättä voi kolmen vuoden aikana hallitusmuodon voimaan astumisesta poikkeustapauksessa myöskin ulkomaan mies olla Suomen sotalaitoksen palveluksessa.

_______________


  Edelleen valiokunta kunnioittaen ehdottaa,

että eduskunta käsittelisi tämän lainsäätämisasian siinä järjestyksessä kuin valtiopäiväjärjestyksen 60 §:n 2 momentissa on säädetty.
_______________


  Helsingissä 3 päivänä kesäkuuta 1919.

_______________


  Asian käsittelyyn ovat ottaneet osaa puheenjohtaja Ritavuori ja jäsenet von Born, Elfving, Erich, R., Estlander, Hakala, Helle, Juutilainen (osittain), Kotonen, Lehtokoski, Niukkanen, Pesonen, Pitkänen, Ryömä, Setälä (osittain), Torppa ja Voionmaa sekä varajäsenet Ailio (osittain) ja Malmivaara (osittain).


Vastalause.
[Tallentamatta]
Väinö Voionmaa.
O. V. Elfving.
Aino Lehtokoski.
Hannes Ryömä.
Kaarle Hakala.
Edv. Helle.

Edellä olevaan vastalauseeseen, sikäli kuin se koskee lakiehdotuksen 2 §ää, yhtyy

Anton Kotonen.