Petetty

Petetty. Kirjoittanut Lauri Soini

Hän tuli lailla pilvyen

Jot’ tuuli tutjuttaapi

Ja loisti lailla päivyen –

Niin pauloinsa mun saapi.

Mä lemmin häntä, lempeään

Hän hetken mulle leikki

Ja sitten läksi, itkemään

Mun raukan tänne heitti.

Mun sydän itkee kaihoissaan

Ja rinta raukka riutuu,

Mun toivo hänen tulostaan

Vain vähemmäksi hiutuu.

Jos sattuiskin hän tulemaan,

Ei löytäis neitoansa,

Vaan äidin heikon, kalvakkaan,

Mi vaalii kuvoansa.

1894.

Lähde: Soini, Lauri 1895: Runopisareita. Otava, Helsinki.