Petturi
Ulkoasu
Petturi. Kirjoittanut Gustaf Fröding |
- Kas, yössä tuikkii valo
- Loiren rannalla.
- On krouvi, tanssitalo
- Loiren rannalla.
- Suuvuoron vaatinunna
- On Guy de Montcontour.
- Ja ylös kavunnunna
- On Guy de Montcontour,
- Jo hiljaa varrotahan
- Hän mitä laulelee,
- Nyt tarkkaan kuunnellahan
- Hän mitä laulelee.
- »Siis tuomitkaa Bretagne, Provence
- Ja Ranska velkansa,
- Häll’ oli kyllä »gaye science»,
- Mut möi sen kullasta.
- Ja laulunsa hän palkasta
- Möi valheen käytäntöön,
- Siis tuomitkaatte armotta
- Guilbert du Mont de Meune!
- Soi lauluns’ ylväs nuorena,
- Ei siipisatoinen,
- Hän kasvoi miessä uljaana
- Ja lauloi riemuiten.
- Hän hiipi hovin luolahan
- Pois laulun vuorilta,
- Möi itsensä – ja kunnian
- Hän osti valheella.
- Hän silkkivaattein laulelee
- Nyt kultatuoleilla,
- Ja katse sammuu, raukenee,
- On laulu onttoa.
- Se imarrust’ on imelää
- Tuo laulu tarmoton.
- On puku kyllä eheää,
- Vaan sielu rikki on.
- Tuo mies on myynyt sielunsa,
- On tyhjä kuori vaan,
- On tuhkaa kultalippaassa
- Ja orja loistossaan.
- Näät, itsensä hän palkasta
- Möi valheen käytäntöön,
- Siis tuomitkaatte armotta
- Guilbert du Mont de Meune!»
Lähde: Fröding, Gustaf 1895: Valittuja runoja: kokoelmista ”Guitarr och Dragharmonika”, ”Nya Dikter” ja ”Räggler å Paschaser”. Suomentanut Yrjö Weijola. Tarkastanut ja lyhyellä luonteenkuvauksella varustanut Kasimir Leino. Kustannusosakeyhtiö Otava, Helsinki.