Pikku-Auli
| Pikku-Auli Kirjoittanut Väinö Hupli |
- Kuin keijukainen
- kesän vainiolla
- oli hän. – Miten nainen
- niin kaunis voi olla!
- Kuin unessa kuljin
- minä onnellinen,
- hänet syliini suljin
- alla taivahan sinen.
- Alla aittansa laen
- yöt ihanat elin. –
- Eron aavistaen
- jo varoittelin:
- Voi kukinnastas
- suru tuleentua.
- Hän suudellen vastas:
- Ma rakastan sua!
- Kuin aarre, kuin taika
- yhä sielulleni
- on onnemme aika,
- joka iäksi meni.
- Elo ilon jos antaa,
- se lyhyt on laina.
- Laps, muistoas kantaa
- on iloni aina.
- Ja kun harmaantua
- jo alkavi hapsi,
- en unhoita sua,
- sinä ihana lapsi.
Lähde: Hupli, Väinö 1938: Kivikkotie: runoja ja mietelmiä. K. J. Gummerus, Jyväskylä.