Poika ja lähde (suom. David Skogman)

Wikiaineistosta
Poika ja lähde
Tallitatko kultani kuvan
Kirjoittanut Johan Ludvig Runeberg


Lähtöselle kerran puhui poika:
"Lähde, niitun silmä, ilkivalta!
Sinussa on monta sataa kertaa
Kuvansa jo nähnyt kultaseni.
Mutta tallitatko kuvasensa,
Säilytätkö sen? Et ikänänsä.
Kuva katoo, kun hän pois on mennyt,
Turhaan sitä sitten haen täältä.
Rankaisenko nyt sua häijy lähde,
Ryötän, sekoitanko vetes kirkkaan,
Sotken, tallaanko sun kukka rantas"
Lähde sinisilmä tähän lausui:
"Minkätähden mua rankaisisit,
Minun ryöttäisit ja sekoittaisit,
Kukat sotkisit mun vierilläni.
Enhän ole muu kuin veden tyttö,
Sydäntä ei mulla sykkimässä,
Verta lämmintä ei suonissani,
En voi rakastaa, ei rakkaan' olla.
Toista kun ei oma poves lämmin,
Oman sydämesi lämmin lähde
Säästä kauemmin sun kultas kuvaa,
Kuin hän vieressäsi kukoistaapi.

[David] S[kogma]-n.

Lähde: Mansikoita ja mustikoita IV (1863).