Prometheus (Kailas)

Kohteesta Wikiaineisto
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Prometheus

Kirjoittanut Johann Wolfgang von Goethe


Taivahas peitä, Zeus,
sumupilvihin
ja voimaasi niinkuin poika,
joka ohdakkeita katkoo,
koe tammihin ja vuorten huippuihin.
Siten järkytä sentään
et maatani minun,
et majaani minun, jot’ et kattanut sinä,
et liettäni minun,
jonka loimotuksen
kademielin näet.
En auringon alla tunne
kurjempaa kuin te, jumalat!
Niukasti ruokitte
uhriveroilla,
rukousten hengellä
majesteettianne
ja nääntyisitte nälkään,
elleivät lapset ja kerjurit
houkkina toivois vielä.
Kun olin lapsi
enkä tietänyt kättäni pitemmälle,
eksynyt katseeni kääntyi
päivän puoleen, kuin olis siellä
itkuni kuuleva korva,
sydän kuin minun,
joka ahdistettua säälii.
Kuka auttoi mua
titaanien väkivaltaa vastaan?
Kuka kuolosta pelasti minut
ja orjuudesta?
Tätä kaikkea etkö sä itse tehnyt,
pyhä, hehkuva sydän?
Ja nuorena, hyvänä, petettynä
kiitosta hehkunut etkö
pilvissä-nukkujalle?
Sua kunnioittaa? Miksi?
Liensitkö koskaan tuskia
raskautetun?
Pyyhitkö koskaan kyyneltä
ahdistetun?
Minust’ eikö takonut miestä
kaikkivaltias aika,
iankaikkinen kohtalo myös,
minun herrani, Zeus, ja sinun?
Luuletko ehkä:
mun pitäisi elämää vihata,
erämaahan paeta,
kun eivät kaikki
unelmat kypsyneet?
Tässä istun, teen ihmisiä
oman kuvani mukaan,
suvun kaltaiseni,
kärsimään, itkemään,
nauttimaan, riemuitsemaan,
sua ylenkatsomaan
kuin minä!


Lähde: Kailas, Uuno 1924: Kaunis Saksa: sarja saksalaista lyriikkaa. Werner Söderström Osakeyhtiö, Porvoo.