Punakantele

Punakantele Kirjoittanut Jalmari Virtanen

Punakantele, soi surut

Synkkähän korpeen,

Raatajain mielistä

Kätköhön turpeen.

Olet vanha, vaan uus sävel

Sormien alta

Soi, sytytellen

Mielehen tulta.

Haparoivat jos soinnut,

On vire uusi:

Miel’alaa miesten,

Kun korpea kaasi

Ja naisten, kun huolella

Ruokkivat nautaa,

Värttinää viplovat,

Venhettä soutaa.

Saharaamien ääntä on,

Viuhetta hihnain,

Kotipirttien tuisketta,

Tuoksinaa pahnain.

Nääs, sumpsan ei viileke

Vaivuta olkaa:

Rahvas nyt maatansa

Raivata alkaa.

Se yhdessä pehmeeksi

Perkkaapi mannun,

Nostavi korkeaks’

Yhteisen konnun.

Siis soi, Punakantele,

Pois surut korpeen,

Raatajain mielistä

Kätköhön turpeen.

1927

Lähde: Virtanen, Jalmari 1936: Valittuja runoja. Valtion kustannusliike Kirja, Petroskoi.