Rakastavaisten kuolema

Rakastavaisten kuolema Kirjoittanut Charles Baudelaire

Suomentanut Kaarlo Sarkia.

Meill’ on vuoteet tuoksuvat, ihanaiset,

meill’ on uppoovat pielukset divaanien

ja pöydillä kukkaset oudonlaiset,

syliss’ ilmojen siinneet kauniimpien.

Sydän kummankin, tuhlaten voimansa maiset,

tuhaks hiiltyy hurmassa rakkauden.

valot hehkunsa, hiljaa kalpenevaiset,

kuvastimiin henkemme heijastaen.

Sinihämyyn kun vaihtuu ruusuinen ilta,

lyö salamat sielujen taivahilta

kuin jäähyväisnyyhkytys, pimeään.

Pian avaa Enkeli uudinten poimut,

käy luo, taas loihtien elämään

kuvat himmentyneet ja kuolleet loimut.

Lähde: Sarkia, Kaarlo 1929: Kahlittu: runoja. WSOY, Porvoo.