Rakkaus ja Rikkaus

Rakkaus ja Rikkaus. Kirjoittanut anonyymi

Kun Jumala oli luonut mailman ja kaikki mitä maanpällä on, niin loi hän viimeksi rakkauden ja sanoi hänelle: Sinä kaikista luoduistani nuorin ja rakkain, sinulle lahjotan minä ikkusen nuoruuden ja lähätän sinun mailmatani hallitsemaan ja onnistuttamaan kaikkia luotujani. Erittäin, sanoi hän, panen minä ihmisten onnen sydämmelläsi. Sio heitä avioliittoihin ja tee heitä onnellisimmiksi kaikista luoduista, että he tuntisivat minun rakkauttani. Sio myös vanhemmat lapsihinsa ja lapset vanhempainsa, veljekset ja sisarekset toisihinsa, niin että he rakastaisivat toinen toistansa niin kuin minä rakastan heitä kaikkia. Palkinnoksi siitä, olen säätänyt koko mailman sinua tottelemaan ja palvelemaan. Sen joka sen rikkoo olen myös kuolemalla rankaseva. Tämän kuuli Saatana ja harmistui sangen. Mutta Aadam ja Eeva elivät paradisissä ensimäisessä viattomuudessaan. Nyt tuli rakkaus, sitoi heidät avioliiton nauhoilla, ja Aadam ja Eeva tulivat onnellisimmiksi koko maanpäällä ja rakkauden ylistös kaikui ympäri mailman. Silloin tekensi Saatana käärmeeksi ja meni paradisin puutarhaan, nosten sen hedelmistä kullalle paistavan kieltyn puun oksalle. Hekumasta juopuneena käveli Eeva hedelmäpuiden hyvähajullisissa varjoissa. Nyt nosti äänensä käärme ja puhui terävällä, liukkaalla, kaksihaarasella kielellänsä sanoen: O! sinä onnellisin maan päällä, sinä tuhanen tuhanten tulevain sukukuntain äiti! Kaikessa luonnossa sinä kaunein , sinä ihanin ja kaikki eläimet, kaikki, joilla kieli ja ääni on, ylistävät sinua, kunnioittavat sinua, palvelevat sinua. Kainusti muhoillen katsahti Eeva ylistäjätänsä, mutta käärme sanoi: Yhtä ainoaa sinun onnesi vielä kaipaa, Eeva. Se on varma, että se joka sinulle antoi niin sanomattoman edun kaikista luoduista on myös aikonut sinulle tämän viimesenki täytteen. Rakkaus teki sinun tuhatta kertaa onnellisemmaksi ensimäistä viattomuuden oloasi; Tämä viimenen tekee sinun viellä tuhatta kertaa onnellisemmaksi nykystä tilasuuttasi. Se on tämän puun ruskeankeltanen hedelmä joka onnesi vielä kaipaa. Maista nyt sitä ja anna meidän kaikkien iloita sinun uutta ounneasi. Nyt kumarsiin käärme, selkä köykyssä tariten suussansa omenata ja vietelty niin oli Eeva. Hän otti omenan, maistoi sen suloista mehua, ja vei myös Aadamille, joka Eevan esimerkiltä maaniteltu soi tähdeen tästä kiellystä hedelmästä. Samassa keksivät Eeva ja Aadam alastomuutensa ja peittelivät itsiänsä lehdillä, samassa keksivät tarvitsevansa huonetta ja etsivät katosta päällensä puunjuuressa. Mutta Jumala vihastui Aadamille ja Eevalle, ajoi heidät pois pariisista, tuomitsi heidät kuolevaisiksi ja sanoi: kirottu olkoon myös se puu ja sen hedelmä jonka kautta rikos on mailmaan tullut. Silloin muuttui se valkia puu hopiaksi, sen punanen kuori vaskeksi ja ruskeankeltaset hedelmät kullaksi, niin ettei niitä ikeniään enää voisi syödä. Vaan Aadam kutsui puun hedelminensä rikkaudeksi, sillä siitä oli kaiken rikoksen alkuja juuri.

Mutta Saatana iloitsi sydämmessänsä, sillä rakkauden yksivaltasuus väheni ja avioliitoissa ja lasten ja vanhempain välillä, veljesten ja sisaresten kesken tungehti rikkauden valta ja ihmisen onnellisuus väheni, onnettomuus lisääntyi päiväpäivältä.

Lähde: Kanava 26.4.1845.