Runebergille

Runebergille. Kirjoittanut Lars Stenbäck

Suomentanut Uuno Kailas. Ruotsinkielinen alkuteos Till Runeberg.

Kun, tuoma tuulten tuoksuvain,

Koht’ ilmass’ ilakois

Täys kuoro pienten laulajain,

Sä menet meiltä pois.

Kun luonnon uuteen keväimeen

Heräävät sydämet

Sen syliin vaipuin suloiseen,

Sä lähdet, loittonet.

Sä menet meiltä, häipyen

Pois silmistämme niin

Kuin aamupilvi kultainen,

Mi haihtuu auteriin.

Sen vanaa katselemme vait,

Vaan sydän kaihoaa; –

Se minne häipyi, siellä kait

Jo päivä heloittaa.

Kas, harppu runon ruhtinaan,

Hän missä liekin, soi.

Siell’ ihmeit’ ilmi runon maan

Hän, rikas, laulaa voi.

Ja taivas seestyy, alla sen

Kuin morsian on maa;

Ja laulu, loitos helkkyen,

Soi, soi ja kimaltaa.

Lähde: Suomen kansalliskirjallisuus. 1936. Osa 10. 1800-luvun ruotsinkielisiä runoilijoita ja kirjailijoita. Toimittaneet E. N. Setälä, V. Tarkiainen ja Vihtori Laurila. Kustannusosakeyhtiö Otava, Helsinki.