Siirry sisältöön

Runo ompelupöydän ääressä

Wikiaineistosta
Runo ompelupöydän ääressä.

Kirjoittanut Josef Julius Wecksell
Suomentanut Uuno Kailas. Ruotsinkielinen alkuteos Till – – (Skrifvit på sybordet).


Kiidä, pieni kätönen,
Yli liinan kiidä!
Joskus silti päilyen
Minuun, katse, liidä.
Kasvoistani luepas,
Kuinka lapsen-sulollas
Sydämeeni armaan
Liekin sytytit,
Jota hyvät varmaan
Nyt hoivaa enkelit.
Olet armas nähdä näin
Työssä hiljaisessa,
Ajatusten hellimpäin
Lankaa saatellessa;
Moni arka haave saa
Ompeletta kaunistaa.
Kiitost’ yhä uutta
Kuulet tätien
Siitä, – salaisuutta
He eivät tunne sen.
Kuin tuo liina, säilyköön
Puhtaan’ elonkankaas,
Taivas valo päilyköön
Joka kudelankaas.
Kudo kukkakeväihin
Joku kaipuun kyynelkin,
Henkes taivaspuku
Ihanaksi luo! –
Enkeleiden suku
Sen häihis sulle tuo.


Lähde: Suomen kansalliskirjallisuus. 1936. Osa 10. 1800-luvun ruotsinkielisiä runoilijoita ja kirjailijoita. Toimittaneet E. N. Setälä, V. Tarkiainen ja Vihtori Laurila. Kustannusosakeyhtiö Otava, Helsinki.