Sä kaikki vaadit, Herra
| 59. Sä kaikki vaadit, Herra. Kirjoittanut Simo Korpela |
- Mun ihmeitäs loit, Herra, ilmi tuomaan
- Ja kyllyytt’ autuutesi nauttimaan.
- Siks vaadit, että aina henkes huomaan
- Mä itsen annan, annan kokonaan,
- Ett’ annan sielun, ruumiin, tunnon, tahdon,
- Ett’ annan sulle koko sydämen.
- Et tahdo, että annan kuoren, vahdon,
- Vaan itse olennon ja ytimen.
- Sä kaikki vaadit, kaikki annatkin.
- Kaikk’ ota vastaan, Jeesus rakkahin!
- Sä tahdot saada vanhuuteni syksyn,
- Myös nuoruuteni kevätlämpimän,
- Ja että sulle kukoistan ja kypsyn,
- Ja sulle kaunihin tuon hedelmän,
- Ja että hätäni sun etees kannan,
- Kun tautivuoteellani vaikeroin,
- Myös että uhriks silloin itsen annan,
- Kun olen terveenä ja murheetoin.
- Sä kaikki vaadit, kaikki annatkin.
- Kaikk’ ota vastaan, Jeesus rakkahin!
- Mua luokses et vaan hyljättynä halaa,
- Kun laumat mua pilkkaa, kiroaa,
- Vaan silloinkin, kun juhlatulet palaa
- Ja mulle tuodaan kultaa, kunniaa.
- Et salli yhtyvän mun lastes lukuun
- Niin voittaakseni ihmissuosion,
- Vaan silloinkin kun täytyy veripukuun
- Mun pukea ja mennä kuolohon.
- Sä kaikki vaadit, kaikki annatkin.
- Kaikk’ ota vastaan, Jeesus rakkahin!
- Et tahdo, kun mä seuroiss’ olen myötä,
- Mä että hurskahaks vain silloin näyn,
- Vaan silloinkin, kun pellollain teen työtä,
- Tai istun kotona tai tietä käyn.
- Mua varrot onnestani kiitost’ tuomaan
- Ja hädäss’ apuasi huutamaan.
- Ja lähteest’ elämän mun kutsut juomaan,
- Tehdäkses omakses mun kokonaan.
- Sä kaikki vaadit, kaikki annatkin.
- Kaikk’ ota vastaan, Jeesus rakkahin!
- Sä kaikki vaadit, voidakses kaikk’ antaa;
- Kaikk’ että tehdä voisin, kaikki teit;
- Sä ristin kannoit, voidaksen sen kantaa;
- Ja kuolon voittaaksen, sen hautaan veit;
- Ja synnist’ että voisin vapaaks tulla,
- Sä ristiss’ annoit sille kuoleman;
- Ja että sija taivaassa ois mulla,
- Sit’ itse menit valmistamahan.
- Sä kaikki annat, kaikki vaaditkin.
- Kaikk’ ota vastaan, Jeesus rakkahin!
Lähde: Korpela, Simo 1904: 75 virttä. Werner Söderström, Porvoo.