Sana (Välisalmi)
Ulkoasu
| Sana. Kirjoittanut Heikki Välisalmi |
»Alussa oli sana»
- Oli alussa sana.
- Se muuttui maaksi ja mereksi,
- siitäkin karttui
- kasvaen lihaksi, vereksi.
- Kertovi taru:
- sanalla ihminen luotihin,
- lahjaksi hälle
- kaikkeuden antimet suotihin.
- Jos sana ollut
- lie hänen alkunsa, suojansa,
- valtansa alle
- hän sentään on vanginnut luojansa.
- Nyt sanan vaaja
- ihmisen muotoonsa valama,
- voimalla hengen
- iskee kuin taivaalta salama.
- Lyöpi kuin kosto
- sorretun, loukatun takia,
- tuomarin lailla
- valvoo se oikeutta, lakia.
- Vääryyttä vastaan
- välkkyy turmana, vihana;
- nöyrähän sieluun
- soi ikilaulunsa ihana.
- Uskomme pyhä
- on sanan valtavan taikahan.
- Kunnia, kiitos
- olkohon sen ajast’ aikahan!
Lähde: Välisalmi, Heikki 1936: Täysi päivä: runoja. Kustannusosakeyhtiö Kansanvalta, Helsinki.