Sanassaan pysyvä
| Sanassaan pysyvä Kirjoittanut Kaarlo Kramsu |
- Katri kaunis lausui näin:
- ”Sua en siedä silmissäin.
- Koskaan luota sinuun en!
- Kuule sana viimeinen:
- ”Pihlaja pihalla on;
- Sulle suon mä suutelon,
- Mansikoit’ kun oksat sen
- Kantavat, mut ennen en.”
- ”Tyttöin päätöksistä viis!”
- Mietti Antti, lähti siis
- Illan tullen Katrin luo:
- ”Totta tyttö muiskun suo!”
- Kartanolla Katri on.
- Mitä toimii vallaton?
- Mansikoita pihlajaan
- Tyttö sitoo toimissaan.
Lähde: Kramsu, Kaarlo 1887: Runoelmia. Werner Söderström, Porvoo.