Savonmuan Hilima
| Savonmuan Hilima Kirjoittanut Tatu Pekkarinen |
| Säveltänyt Erkki Salama. |
- Juna vislas just pois Kouvolasta
- ja se jytkyttel Kuopioon päin.
- Vaununsillalla yhtä tyttölasta
- minä joutessain jututtamaan jäin.
- Ol helemet niin hohtavat kaolalla sen,
- ja punavärj ol huulilla luonnollinen.
- Niin, kaunis oli ilima,
- mutta kauniimp oli Hilima
- kun hempeesti helema
- sillä tuulessa heilahtelj.
- Voe, voe, kun sais tuntee
- nuo tuhannet tunteet,
- jotka silloin minun sielussain ailahtelj!
- 2. Juna Kuopion kun tulj asemalle,
- siinä tillaukset tehtiin myö niin,
- jotta puistoon, sen ison koevun alle,
- huomenillalla suavuttaisiin.
- Mutta Hilima, tuo Hilima ei tullunnakaan
- – minä itseksein sain jiähä vuan outtelemaan.
- Niin kaunis oli ilima,
- mutta kauniimpi oli Hilima,
- kun hempeesti helema
- sillä tuulessa heilahtelj.
- Voe, voe, kun sais tuntee
- nuo tuhannet tunteet,
- jotka silloin minun sielussain ailahtelj!
Lähde: Pekkarinen, Tatu 1951: Iloinen testamentti: 115 valittua laulua. Koonnut Toivo Kärki. Oy Fazerin musiikkikauppa, Helsinki.