Siirry sisältöön

Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/130

Wikiaineistosta
Tätä sivua ei ole oikoluettu

kistaa ja heti alkuunsa tukahuttaa vähinkin vastarinta, mikä nou- see tuota kaikkea oikeudentuntoa herjaavaa järjestelmää vastaan? Eikö se jumalattomuus ole ateismiakin paljoa pahempaa, joka tekee luonnon lait vastuunalaisiksi moisella tavalla aikaansaatuun kurjuuteen?

Mikä on totta näihin kolmeen tapaukseen nähden, se lä- hemmin tarkastaessa osottautuu todeksi myös kaikkiin muihinkin tapauksiin nähden. Niin pitkälle kuin tietomme ulottuvat voimme rohkeasti nousta sitä väitettä vastaan, että väestön lisääntyminen milloinkaan olisi elatusvarain puutetta synnyttämällä aikaansaanut kurjuutta ja paheita, että ihmisten eneneminen koskaan olisi vähentänyt suhteellista elatusvarain tuotantoa. Indian, Kiinan ja Irlannin nälkäkausiin voi yhtä vähän sanoa syyksi liikaväkeä, kuin nälänhädän ilmiöihin harvaan asutussa Brasiliassa. Köy- hyyden synnyttämää kurjuutta ja lokaa voidaan yhtä vähällä syyllä lukea luonnon niukkuuden viaksi, kuin sen viaksi voi sanoa Dshingiskaanin miekan kaatamia 6 miljoonaa, Tamerlanin pys- tyttämiä pääkallo-pyramiidejä tai muinaisten Brittein tai Länsi- Indian alkuasukkaiden sukupuuttoon hävitystä.

3 LUKU.

Analogioista johdettuja päätelmiä.

Jot nyt näistä Malthuksen oppia muka tukevista seikoista käännymme tarkastelemaan niitä analogioja, yhtäpitäväisyyksiä, joiden pitäisi sitä oppia kannattaman, niin emmepä niistäkään löydä mitään vakuuttavaa.

Monisteluvoimain suuruus eläin- ja kasvimaailmassa, semmoiset tosiseikat kuin esimerkiksi että lohipari, jos sitä jon- kun vuoden aikana suojeltaisiin sen luonnollisilta vihollisilta, täyttäisi koko valtameren mädillänsä; että monet kasvit sirotta-

vat siemeniänsä sadoin määrin, ja muutamat hyönteiset jättävät