ja hyväkseen-käyttämisen yksinoikeus, mikä on täydellisessä sopu- soinnussa oikeamielisyyden kanssa, koskapa se oikeus on kotosin alkuperäisestä tuottajasta, jolle itse luonnonlaki on sen oikeuden antanut. Kynä, jolla kirjotan, on täydellä oikeudella minun. Ei yhdelläkään toisella ihmisellä voi olla vaatimuksia siihen, sillä minulle on sen tuottaja, joka sen valmisti, oikeutensa luovutta- nut. Se on tullut omakseni paikallisen kauppiaan välityksellä, jolle sen oli luovuttanut se, joka oli kynät maahan tuottanut. Tämä taas oli yksinoikeutensa kynään saanut tehtailijalta, jolle samallaisen kaupan välityksellä siirtyivät niiden oikeudet, jotka ovat lyijyn maasta kaivaneet ja muuttaneet sen kynäksi. Näin ollen johtuu minun yksinomainen omistusoikeuteni tähän kynään yksilön luonnollisesta oikeudesta omien kykyjensä käyttämiseen.
Paitsi sitä, että tämä on alkuperäinen lähde, josta kaikki yksinomaisen omistusoikeuden käsitteet syntyvät, mikä näkyy järjen luonnollisesta taipumuksesta siihen vedota joka kerta kun yksinoikeuden aatetta yritetään saattaa epäilyksen alaiseksi, sa- moin myös yhteiskunnallisten oikeussuhteiden kehitystavasta on se välttämättömästi myös ainoa lähde. Ei voi olla ole- massa mitään oikeudenmukaista omistuksen perustetta, joka ei olisi johdettu tuottajan oikeudesta ja joka ei perustuisi ihmisen luonnolliseen oikeuteen omaan itseensä. Mitään lisä perustetta omistusoikeuteen ei voi olla olemassa, koska 1) ei ole olemassa mitään toista luonnon-oikeutta, johon omistusoikeus voisi nojau- tua, ja 2) kòska vielä jonkun toisen omistusoikeuden perustuk- sen tunnustaminen olisi ristiriidassa tämän perustuksen kanssa ja kumoisi sen.
Sillä ensiksikin: mikä muu oikeus olisi olemassa, josta voisi johtaa yksinomaista omistusoikeutta, paitsi tuota ihmisen oikeutta omaan itseensä? Millä muulla vallalla on luonto ihmi sen varustanut kuin vallalla käyttää kykyjänsä? Miten hän muulla tavalla voisi vaikuttaa aineelliseen maailmaan tai muihin ihmi- siin? Jos liikehermosto halvaantuu, ei ihmisellä ole enää ulko- naista vaikutusta eikä valtaa enempää kuin pölkyllä tai kivellä.
Mistäpä muusta näin ollen johtuisi hallitsemis- ja vallitsemis-