han ihmisiä, jotka olivat tottuneet pitämään maata personallisen omistuksen laillisena esineenä ja joista ei arvatenkaan yksikään tuhannen joukossa ollut edes unissaan koskaan ollut ajatellut mitään erotusta olevan olemassa maaomaisuuden ja muun omai- suuden välillä. Mutta ensi kerran anglosaksilaisen rodun histo- riassa tulivat nämä miehet sellaisen maan yhteyteen, jossa saa- tiin kultaa vaan yksinkertaisen huuhtomisen avulla.
Jos se maa, jonka kanssa he tulivat tekemisiin, olisi ollut peltomaata tai laidunta tai jotakin erikoisen hyvänlaatuista met- sää; jos se olisi ollut maata, joka asemansa puolesta olisi ollut erikoisen arvokasta kauppapaikaksi tai käytettävänä olevan vesi- voiman vuoksi tai siellä löytyväin rikkaiden hiili-, rauta- tai lyijy- kerrosten tähden, silloin olisivat ne maanomistusolot, joihin he olivat tottuneet, tulleet käytäntöön, ja maa olisi pala palalta siirtynyt yksityisomistukseen, kuten esimerkiksi kävi niin sanot- tujen puebloalojen eli kaupunginmaitten San Fransiskossa (jotka oikeastaan muodostavat koko Kalifornian valtion arvokkaimpia alueita); Espanjalaisen lain mukaan ne olivat varatut vastaisille tämän kaupungin uutisasukkaille asuinrakennuksiksi, mutta olojen uutuus poisti tavaksi tulleet käsitykset ja saatti ihmisetkin takasin entisiin oikeuskäsityksiin; yksimielisesti päätettiin, että tämä kul- taa antava maa jäisi yhteiseksi omaisuudeksi, josta ei kukaan saisi ottaa enempää kuin minkä hän nähtävästi voi käyttää, eikä liioin pitää hallussaan kauempaa kuin hän siinä työskenteli. Tämä käsitys luonnollisesta oikeudesta sai osakseen päähallinnon ja tuomioistuinten hyväksymisen; ja niin kauan kuin kultaa oli run- saasti saatavana, ei tehty yhtäkään yritystä näistä alkuperäisistä oloista luopumiseen. Maan ylihallinto jäi hallituksen käsiin eikä kukaan voinut saada enempää kuin vaan nautinto-oikeuden alueeseensa. Kullankaivajat · määräsivät jokaiseen piirikuntaan nähden, kuinka suuren maa-alan kukin yksityinen oli oikeutettu työnalaiseksi ottamaan, samoin kuin myös, kuinka paljon työtä oli alueeseen pantava ennenkuin nautinto-oikeus syntyi. Ellei tätä työtä suoritettu, sai kuka tahansa ottaa alueen haltuunsa.
Ei siis ollut kenenkään lupa ennakolta ostaa ja muilta pidättää