arvo kokonaisuudessaan täysin riittävä kaikkiin yleisiin menoi- hin. Kehittyneemmissä maissa on se paljoa suurempi kuin tar- kotukseen tarvitaankaan. Senvuoksi ei tämmöisissä maissa ole kylläksi, että vaan koko verotus pannaan maa-arvojen kannetta- vaksi. Siellä, missä maakorko on nykyisiä valtiotuloja suurempi, tulee välttämättömäksi vastaavassa määrässä kohottaa vaadittavaa. veromäärää ja jatkaa tätä menettelyä sen mukaan kuin yhteis- kunta kehittyy ja maakorko nousee. Tämä onkin oikeastaan. niin luonnollinen ja helposti toteutettava seikka, että sen voi sa- noa sisältyvän tai kuuluvan itse siihen ehdotukseen, jonka mu- kaan kaikki verot pannaan maa-arvojen suoritettaviksi. Se on ensimäinen askel, jolla toimenpide pannaan alkuun. Kun jänis on kerran saatu kiinni ja teurastettu, osataan se kyllä paistaa ominkäsin, ilman opetusta. Kun yhteinen oikeus maahan on siihen määrään tunnustettu, että kaikki verot, paitsi maakorkoa kohtaavat, ovat poistetut, silloin ei ole enää pelättävä, ettei ihmi- siä voisi saada kokoomaan yleisinä varoina sitä, mikä ennen oli yksityisten maanomistajain käsissä.
Joitakuita vuosia koeteltuani saada tätä ehdotusta tunne- tuksi ja yleisön hyväksymäksi on kokemus minulle osottanut, että missä ajatus kaikkien verojen keskittämisestä maaomaisuutta kohtaavaksi on saanut senkään verran jalansijaa, että se on he- rättänyt mielenkiintoa, siellä se on alkanut juurtumistaan juur- tua; mutta että ani harvat juuri siitä luokasta, joille muutos olisi edullisin, voivat heti tai edes pitkiin aikoihin nähdä sen merkitystä ja vaikutusta. Työläisen on näet hyvin vaikea päästä siitä käsityksestä, että työn ja kapitaalin välillä on olemassa todellista vihollisuutta. Pienempien maiden viljelijöille ja talon- omistajille on vaikea päästä ajatuksesta, että vapauttamalla ka- pitaali verotuksesta rikkaat tehdään vaan rikkaammiksi ja köyhät saatetaan köyhemmiksi. Tällaiset käsitykset johtuvat kuitenkin. täydellisestä ajatusten sekaannuksesta. Mutta tietämättömyyden. ja ennakkoluulojen takana piilee myöskin mahtava etukysymys, jolla tähän asti on palveluksessaan ollut sekä kirjallisuus, ope-
tuslaitokset että yleinen mielipide. Suuri vääryys kuolee aina