epäilemättä osaksi pelko joutumasta ristiriitaan tai saattamasta vaaranalaisiksi niitä äärettömän laajoja etuja, jotka ovat yksityi- sen maanomistusoikeuden yhteydessä, osaksi myöskin ne väärät opit palkasta ja köyhyyden syistä, jotka taloustieteellisissä käsi- tystavoissa vallitsevat.
On kuitenkin ollut olemassa taloustieteellinen koulu, joka on selvästi huomannut tuon kaikille luonnollisille, tottumuksesta riippumattomille ihmisille ilmeisen seikan, että nimittäin tulot yhteisestä omaisuudesta, maasta, olisivat valtion puolelta otetta- vat yhteishyvän palvelukseen. Ranskalaiset kansantalouden tut- kijat edelliseltä vuosisadalta, Quesnay ja Turgot etunenässä, oli- vat ehdottaneet aivan samaa kuin minäkin: että kaikki verotus, paitsi maa-arvoa kohtaava, poistettaisiin. Kun tunnen Quesnayn ja hänen oppilaittensa oppeja ainoastaan englantilaisten kirjaili- jain teoksista, niin en ole tilaisuudessa sanoa ovatko hänen omi- tuiset ajatuksensa, kuten esimerkiksi se, että maanviljelys olisi ainoa tuottava työ, todellakin väärinkäsityksiä vai ainoastaanko nimitystavan omituisuuksia. Niin paljon kuitenkin tiedän var- muudella siitä ehdotuksesta, jossa hänen oppinsa saavutti ylim- män huippunsa, että hän ymmärtää perussuhteen maan ja työn välillä, mikä suhde sittemmin jälleen joutui tieteeltä hämäryy- teen, ja että hän oli johtunut käytännölliseen totuuteen, vaikka- kin ehkä vaillinaisesti suoritetun todistelun avulla. Fysiokraatien selitys niistä syistä, jotka maanomistajan käsiin antavat „puhtaan tuotteen", produit net, ei ole onnistuneempi kuin selitys, että kaivopumppu imee vettä koska luonnossa on vaikuttamassa hor- ror vaçui, eli koska luonto muka „pelkää tyhjyyttä“; mutta tosiseikka itsessään tunnustettiin ja sen käytännölliset suhteet yhteiskunnalliseen talouteen myönnettiin; he näkivät epäilemättä yhtä selvästi kuin minä, mitä etuja tuollainen täydellinen vapaus toisi mukanaan, joka kaupalle ja teollisuudelle koituisi, jos työtä ehkäisevien ja harhaan johtavien monien veromaksujen asemesta yksistään vaan maakorko tehtäisiin veronalaiseksi. Surkutelta- vinta Ranskan vallankumouksessa oli se, että se kukisti talous-
tieteilijäin aatteet juuri silloin kuin ne alkoivat saada jalansijaa