ovat he puolestaan pysähtyneet liikkumattomiksi paikoilleen. Jos edistys on määrättyjen, välttämättömien ja ikuisten lakien tuote, jotka johtavat ihmiskuntaa eteenpäin, kuinka voimme silloin selittää tuon tosiseikan?
Muuan tämän kehitysopin paraimmista yleistajuisista esit- täjistä, Walter Bagehot, teoksessaan „Physics and Politics", myöntää tämän vastaväitteen tärkeyden ja koettaa seuraavalla tavalla siihen vastata: Ensimäinen ehto ihmisen sivistyttämiseksi on hänen kesyttämisensä saattaminen elämään yhdessä mui- den ihmisten kanssa, lakia tunnustaen. Tästä syntyy lakien ja tapojen „kerros“, joka vahvistumistaan vahvistuu luonnollisen valinnan kautta, ja näin koossa pysyvät kansat ovat etevämmät niitä, jotka eivät ole siten yhdistetyt. Mutta tämä tapojen kerros tulee vihdoin liian vahvaksi ja kovaksi voidakseen enempää kehittyä, ja niin on jatkuva edistys mahdollinen ainoastaan mikäli sattuu seikkoja, jotka tätä „kerrosta“ jonkun verran peh- mittävät ja siten saavat aikaan parannuksille välttämättömän vapauden ja notkeuden.
Tämä selitys, jota Bagehot itsekin sanoo antavansa vähän epäillen, saattaa minun mielestäni koko teorian häilymään. Mutta asiasta ei ole tarpeen sen enempää puhua, koska selitys nähtävästi onkin sopusoinnussa tosiseikkain kanssa.
Sen jähmettymis-taipumuksen, josta Bagehot puhuu, täy- tyisi näyttäytyä jo hyvin aikaisessa kehityskaudessa, ja hänen mainitsemansa esimerkit ovatkin melkein kaikki otetut metsäläis- tai puolimetsäläiselämästä. Nyt ovat kuitenkin nuo pysähtyneet sivistysmuodot kulkeneet pitkän tien ennenkuin ovat pysähtyneet. On täytynyt olla aika, jolloin ne, verrattuina villien tilaan, ovat olleet hyvin edistyneitä ja sentään olivat vielä taipuvaisia uusiin muotoihin, vapaita ja edistyshaluisia. Pysähtyneet sivistysmuodot ovat pysähtyneet kohtaan, joka tuskin missään suhteessa on alempana, vaan päinvastoin monessa suhteessa etempänä euro- palaista sivistystä kuudennellatoista tai ainakin viidennellätoista vuosisadalla. Mutta siihen asti ei pysähtymistä siellä huomattu;
ihmiset keskustelivat ja väittelivät, rakastivat uudistuksia ja kai-