Siirry sisältöön

Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/474

Wikiaineistosta
Tätä sivua ei ole oikoluettu

kin, rajattomasti) voi joko edelleen kehittää taikka muuttaa ihmisen erilaisia ominaisuuksia; mutta tuo tapahtuu paljon suu- remmassa määrässä ihmisen ruumiillisiin kuin henkisiin ominai- suuksiin nähden, ja eläimen paljon enemmän kuin ihmisen ruumiillisiin ominaisuuksiin nähden. Kyyhkysviljelyksen ja sarvi- karjan suhteen saavutetut kokemukset eivät sovellu ihmismaail- maan, ja syy on siihen selvä kyllä. Ihmisen elämä on kaikkein raaimmillakin asteilla äärettömän paljon monipuolisempi eläimen elämää. Ihminen on siis alituisesti äärettömän paljon useampien vaikutelmain alainen, joiden joukossa suhteellinen periytymisen vaikutus yhä enemmän katoaa. Ihmisheimo, joka vaan syö, juo, nukkuu ja lisääntyy, voisi huolellisen hoidon ja sukuvalinnan kautta epäilemättä ajan kuluessa päästä niin pitkälle, että osot- taisi ulkonäössään ja luonteessaan yhtä suuria eroavaisuuksia kuin ne eroavaisuudet, joita samat keinot saavat aikaan koti- eläimissä. Mutta sellaisia ihmisiä ei ole olemassa; vaan ihmisillä, sellaisia kuin he ovat, sieluliikkeet, vaikuttaen ruumiiseen, ali- tuisesti keskeyttäisivät tuota kulkua. Ihmistä, jonka sielu on alituisessa jännityksessä, ei voisi tehdä lihavaksi, vaikka häntä aivan sian tavalla isoleerattaisiin ja lihotettaisiin. Kaiken toden- näköisyyden mukaan on ihmisiä ollut maan päällä pitemmän aikaa kuin useita eläinlajeja. Ihmiset ovat olleet toisistaan eril- lään, eläen eri elämänoloissa, jotka eläinkunnassa olisivat aikaan- saaneet mitä suurimpia erilaisuuksia; ja sittenkin ovat ruumiil- liset erilaisuudet eri ihmisrotujen välillä tuskin suurempia kuin valkeiden ja mustain hevosten välillä ne eivät ainakaan ole lähimainkaan niin suuret kuin erirotuisten koirain, esimerkiksi puudelien ja vinttikoirien välillä. Jopa nekin ruumiilliset eroa- vaisuudet, joita todella on olemassa eri ihmisrotujen välillä, ovat saaneet alkunsa (kuten otaksuvat ne, jotka niitä selittävät luonnollisen valinnan ja periytymisen avulla) aikana, jolloin ih- minen oli eläintä paljon lähempänä kuin nyt, s. o., kun hän oli vähemmässä määrässä henki-olento.

Mutta jos asianlaita on tällainen ihmisen ruumiin ominai-

suuksiin nähden, niin kuinka paljon suuremmassa määrässä