Siirry sisältöön

Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/53

Wikiaineistosta
Tätä sivua ei ole oikoluettu

nun ehdottamani kapitaalin määritelmä erikoisen tärkeä semmoi- senaan. En oppikirjaa kirjota, vaan koetan ainoastaan löytää ne lait, joista suuren yhteiskunnallisen kysymyksen ratkaisu riip- puu, ja kunhan lukija saa vaan muodostetuksi itselleen käsityk- sen siitä, mitä me kapitaalilla ymmärrämme, niin olen tarkotta- milleni perille päässyt.

Ennenkuin näin aineesta poikettuani palaan takasin, on minun huomauttaminen muutamasta serkasta, jota usein unohde- taan. Kansantaloustieteessä käytettyinä ovat sanat „varallisuus", „kapitaali“, „työpalkka" y. m. abstraktisia, yleistettyjä käsitteitä, eikä mitään semmoisia yleisiä ominaisuuksia voida niille omistaa tai niiltä kieltää, joita ei voisi omistaa tai kieltää koko siihen luokkaan nähden, jota ne edustavat. Tämän seikan sivuuttami- nen on aikaansaanut paljon sekaannuksia ja tehnyt mahdolliseksi, että erehdyksiä, jotka muissa tapauksissa olisivat tulleet helposti huomatuiksi, on pidetty epäilemättöminä totuuksina. Kun va- rallisuuden käsite yleistetään, niin siihen sisältyy myös vaihto- kyvyn käsite; seikka, joka on tarkasti mielessä pidettävä. Jon- kun varallisuusmäärän omistaminen on mahdollisuuksiensa puo- lesta minkä muun saman arvoisen varallisuuslaadun omistamista tahansa. Sama on siis asianlaita kapitaaliinkin nähden.

3. LUKU.

Työpalkka ei lähde kapitaalista, vaan tuotetaan työllä.

Tämän aineesta poikkeemisen tärkeys on tutkimuksemme jatkuessa käyvä yhä näkyvämmäksi, mutta sen merkitys erityi- sesti esilläolevaan lukuun nähden lienee jo nytkin selvä.

Heti ensi silmäyksellä näkee, että milloin työpalkka sano- taan otettavan kapitaalista, sen kansallistaloudellinen merkitys jätetään kokonaan huomioon ottamatta ja ajatellaan ainoastaan

tuon sanan jokapäiväistä, rajotetumpaa merkitystä. Sillä aina