vain ollessa kylläisiä? Otettakoon varteen historian opetukset: sen joka sivulta näkee, ettei moinen vääryys voi jäädä rankaise- matta, että kohtalon haltijatar, joka vääryydet kostaa, ei milloin- kaan nuku hetkensä ohi! Katsahtakaamme meidän päiviemme oloihin! Voiko tämmöistä kauemmin kestää? Vai tahdommeko mekin sanoa: „,meidän jälkeemme tulkoon vedenpaisumus?" Ei, valtioiden pylväät jo horjuvat, jo vavahtelevat yhteiskunnan pe- rustukset hehkuvien tulivoimain pyrkiessä purkautumaan. Se, jonka on joko antaminen uutta elämää yhteiskunnalle taikka lyö- minen kaikki tyyni säpäleiksi, on jo aivan lähellä, ellei jo edes- sämmekin.
Ratkaiseva sana on jo lausuttu. Höyry ja sähkö ja edis- tyksen synnyttämät uudet mahdollisuudet ovat tuoneet maail- maan voimia, jotka joko kohottavat meitä ylemmille kehitys- asteille taikka kukistavat meidät niinkuin olivat kukistaneet kan- san toisensa perästä, sivistyksen toisensa perästä. On erehdys ja se erehdys käy tavallisesti turmion edellä luulla, että sivistysmaailman kuumeentapainen veren tykintä on ainoastaan ohimenevien satunnaisuuksien vaikutusta. Emme voi enää antaa kansan harjottaa äänivaltaa ja samalla pakottaa heitä kulkureiksi. Ei käy enää päinsä antaa pojille ja tytöille opetusta julkisissa kouluissa ja sitten kieltää heiltä rehellisen toimeentulon tilai- suutta. Emme saata enää ajan pitkään laverrella ihmisen luo- vuttamattomista oikeuksista ja samalla kieltää heiltä luovuttamat- tomia oikeuksiaan Luojan antimiin. Jo nyt alkaa uusi viini käydä vanhoissa leileissä ja alkuainekset ovat kokoontumassa taisteluun ryhtyäkseen.
Mutta jos ajoissa turvaudumme oikeamielisyyteen ja sen käskyjä noudatamme, jos uskomme vapauteen ja sitä seuraamme, niin nuo meitä uhkaavat vaarat katoavat, nuo meitä vastaan ole- vat voimat muuttuvat keinoksi, jolla pääsemme entistä ylempiin kehitysmuotoihin. Ajatelkaapa vaan niitä voimia, joita nyt tuh- lataan; niitä äärettömiä vielä tuntemattomia tiedonaloja; niitä kehityksen mahdollisuuksia, joista tämän vuosisadan ihmeelliset
keksinnöt antavat meille ainoastaan heikon aavistuksen! Jos