Sivu:Eduskunnan pöytäkirja 6.12.1917.pdf/7

Kohteesta Wikiaineisto
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tämä sivu on oikoluettu


[s. 371:1] dattaen entisten ranskalaisten virkaveljiensä esimerkkiä, tekeytyä keisariksi. Eikä muutenkaan ole pelättävissä kansanvaltaisuuden syrjäyttämistä, kun ottaa huomioon, että presidentti olisi kansan itsensä valittava yleisellä ja yhtäläisellä äänioikeudella, asetettaisiin määräajaksi, olisi toiminnassaan riippuvainen kansanvaltaiselle yksikamariselle eduskunnalle vastuunalaisesta valtioneuvostosta eikä lakien säätämiseenkään nähden saisi muuta valtaa, kuin että voisi alistaa lainsäädäntöasian uusien vaalien kautta kansan itsensä ratkaistavaksi. Yksityiskohdista voi tietenkin olla eri mieltä, ja niiden harkitsemiseen on lähinnä tilaisuus perustuslakivaliokunnassa, johon ed. Kuusinenkin kuuluu. Mutta kuitenkin kaikitenkin, jos Suomen uusi hallitusmuoto järjestettäisiin pääasiallisesti esityksen mukaisesti, niin tämä maa varmaankin kaikkialla, edistyneemmissäkin maissa vallitsevan käsityksen mukaan olisi kansanvaltainen tasavalta.


Ed. Sirola: Edellinen puhuja lausui ajatuksen, että Suomesta tulisi kansanvarltainen tasavalta. Mutta että niin todella tapahtuisi, olisi selvästi tässä perustuslaissa, jota säätämään lähdetään, jo alussa sanottava, että Suomessa on valta kansalla ja että kansa käyttää sitä valtaa kunnallis-, piiri- ja valtiollisissa vaaleissa, jotka kaikki taataan perustuslain säännöksellä. Myös on sanottava, että kansa käyttää tätä valtaa virkamiehiinkin nähden siten, että ne ovat mahdollisimmassa määrin valittavat, että niiden asettamisessa on otettarva huomioon määräaikaisuus ja että valitut virkamiehet, myös tuomarit, ovat takaisinkutsun alaisia. Jollei näitä periaatteita jo nyt säädettäväksi aiotussa lyhyemmässäkin perustuslaissa kiinnilyödä, ei voida sanoa, että Suomi on kansanvaltainen tasavalta.

Keskustelu julistetaan päättyneeksi. Asia lähetetään perustuslakivaliokuntaan.


2) Ehdotuksen laiksi Suomen hallitusmuodon perusteista


sisältävä hallituksen esitys n:o 2, joka viime täysi-istunnossa pantiin pöydälle, esitellään.

Puhemies: Puhemiesneuvosto ehdottaa asian lähettämistä perustuslakivaliokuntaan.

Asia lähetetään perustuslakivaliokuntaan.


[s. 371:2]

3) Ehdotuksen laiksi eduskunnan esitysoikeuden laajentamisesta

sisältävä hallituksen esitys n:o 3, jokar viime täysi-istunnossa pantiin pöydälle, esitellään.

Puhemies: Puhemiesneuvosto ehdottaa asian lähettämistä perustuslakivaliokuntaan.

Keskustelu:

Ed. Gylling: Pyytäisin tämän asian pöydälle ensi viikon ensimäiseen istuntoon.

Ed. Hurmevaara: Luovun.

Ed. J. Kohonen: Luovun.

Keskustelu julistetaan päättyneeksi.

Puhemies: Ed. Gyllingin ehdotusta ei ole kannatettu, joten se raukeaa.

Asia lähetetään perustuslakivaliokuntaan.


4) Ehdotuksen laiksi Suomen valtiotalouden oikeusperusteista

sisältävä hallituksen esitys n:o 4, joka viime täysi-istunnossa pantiin pöydälle, esitellään.

Puhemies: Puhemiesneuvosto ehdottaa asian lähettämistä perustuslakivaliokuntaan.

Keskustelu:

Ed. Gylling: Tämä asia koskee erinomaisen läheisesti niitä asioita, jotka kuuluvat valtiovarainvaliokunnan käsiteltäviin, ja pyytäisin sen vuoksi ehdottaa, että asia lähetettäisiin perustuslakivaliokunnan ja valtiovarainvaliokunnan yhteisesti valmistettavaksi, että ne saisivat antaa asiasta, niinkuin työjärjestyksen 11 §:ssä mainitaan, yhteisen mietinnön.

Ed. Ståhlberg: Muuten kyllä kannattaisin ed. Gyllingin ehdotusta, mutta nyt sisältyvät uuden hallitusmuodon ehdotukseen samat säännökset kuin tähänkin. Niin ollen luulen olevan oikeinta, että tämäkin esitys menisi varsinaisesti perustuslakivaliokuntaan, mutta perustuslakivaliokunta siitä hankkisi valtiovarainvaliokunnan lausunnon.