Sivu:Elinan surma.djvu/79

Wikiaineistosta
Tämä sivu on oikoluettu

ääniä porstuasta.
Morsian ulos! — Morsian ulos! —

uolevi
(jotensakin päihtyneenä).
Morsian ulos — —

kaikki.
Morsian ulos!

uoti.
Morsian ulos! — Miss' on kynttilät, äiti? — Tääll' on koko laatikollinen — tulkaa tänne, tääll' on! — — Soittajat edellä —! auki ovet — isä taluttaa Elinaa — Klaus ja äiti — morsiusneidit, sulhaspojat — — Pyhän Yrjänän marssi! — — Soittakaa, kas niin!

(Yleisen hämmingin aikana varustautaan sytytetyillä kynttilöillä; järjestytään saatoksi ja kuljetaan porstuan kautta ulos. Ulkoa kuuluu melua ja huutoja. Uoti ja Uolevi jäävät kahden.)

uolevi
(katsellen kädessään olevaa sytytettyä kynttilää).
Mitä minä tällä teen?

uoti (nauraen).
Näytät valkeata, että ihmiset näkevät siskoni ottaneen Kurjen eikä sinua — —

uolevi.
Vaikenetko, taikka — —! (Heittää kynttilänsä nurkkaan.) Tule, minä vaadin sinut kanssani miekkasille!

uoti
(nauraen).
Luulenpa että »kolmas päivä» kummittelee aivoissasi. Ole sinä vain rauhallinen — Elina on jo kaksi yötä uinunut morsius-untuvilla — — Maljasi!