[s. 3]ja näjden weli cappalten cautta taita Suomen ma, jos hee edes njmitetyllä tawalla ylös asettawat yhden oman wapan Hallituxen, ålla yxi raja Wänäjän ja Rutzin Waldacunnan wälillä, ja sillä muotå tulla Wapahdetuxi caickest Lewottomudest ja wajwast, jonga Ruotzin Waldacunda häillen matckansatta, sen Mäidän welilläm lickisen Naburillisuden tähden, ja eij taida Ruotzin Crunu ojckeudella jos he mutain owat aickonet sisälle cäyda ja pitä yhtä totista ystäwyttä Wänäjän Waldacunan cansa tätä edes asetusta wastan itzens asetta. Ja njn tahdomme Me meidan puoleldam Somen Ruchtinacunnan Sädyille yhdellä uskollisella Mäidän caickein armollisemman lupauxem jälcken, caickein julckisemmalla tawalla sanoa ja luwata, että itze tyosza häidän oman toiwåns ja anomuxens jälcken caicksza tiloisza osotta heille yhden uskollisen awun; Mutta jos wastoin. Mäidän paremba toiwom tämä Mäidän hyfwätachtoisudem Somen Ruchtinacunnalda eij wastan otetuxi tulis, mutta jos edellä nimitetyt Somen man asuwaiset ajattelemattomudest omast mielest tämän pällä säystowaisen Suodan alla Mäita ja Mäidän Suotajouckom wastan itzens asettaisit, ja Ruotzin Armejalla awulliset olisiwat; Njn olemme Me wastoin Mäidän oma armollista aickomistam waditut, usein njmitetyn Ruchtinacunnan Tulen ja Mieckantäran cautta häwittämän, jonga Me caickelle tämän Mäidan Manifestim cautta olemme cäskenyt ilmoittaman ja tiettäwäxi teckemän.
| Annettu Mosccous d. 18 Martii Cussa 1742. | L.S. | Elisabeth. |
