B. Oppi kasvien sisärakenteesta.
89
 |
Tässä kohdassa lähdetekstiä on kuva, jota ei ole lisätty sivuun. |
Kuva 121. Vesirako Fuchsian le[...]dessä.
Vesiraon alla on ontelo, ja sitä rajoittaa pienisoluinen tylppysolukko (Epithem). Tähän taas päättyy johtojänne (lehtisuoni), josta vesi puristuu epiteemin ja vesiraon kautta ulos.
Koska erittyneessä vedessä joskus on runsaasti kalsiumkarbonaattia, laskeutuu tätä vesiraon päälle pieninä kalkkirupina, kuten esim. useilla Saxifraga- ja Statice-lajeilla.
56 §. Korkki ja kaarna. Paksuutta kasvavien kasvinosien (puukasvien varsien, perunan mukuloiden, juurien y. m.) päällysketto ei tavallisesti voi kestää kasvun aiheuttamaa pinnansuuntaista (tangential) venytystä, vaan sen tilalle syntyy uusi pintasolukko, korkki (Kork, Periderm). Korkki on muodostunut levymäisistä, kasvinosan pintaa vastaan kohtisuoriin riveihin asettuneista soluista, korkkisoluista. Nämä solut liittyvät toisiinsa ilman soluvälejä; niiden korkkiutuneiden seinien läpi vesi ja kaasut tuskin voivat tunkeutua ja niiden sisällys on jo varhaisella asteella pelkkää ilmaa (kuva 123, D). Joskus on kuitenkin korkkisoluissa plasmajätteitä sekä punaisia tai ruskeita parkkiaineita tai näiden hajautumistuloksia. Korkkisolut syntyvät erään jälkikasvusolukon, korkkijällen eli korkkikambiumin (Phellogen), pinnansuuntaisesti jakautuvista soluista (kuva 123). Kaavamaisesti esittää korkin syntyä kuva 122.
|
Tässä kohdassa lähdetekstiä on kuva, jota ei ole lisätty sivuun. |
Kuva 122. 1 korkkijälsisolu. 2 tämän on pinnanmyötäinen seinä jakanut kahtia; ylempi solu on nuori korkkisolu, alempi korkkijälsisolu. 3 molemmat solut kasvaneet. 4 korkkijälsisolu jakautuu uudelleen muodostaen uuden korkkisolun. 5 paitsi korkkijälsisolua on valmiina kaksi korkkisolua. 6 korkkijälsisolu jakautuu taas, joten kuviossa 7 näkyy kolme korkkisolua, joista ylin on vanhin, sekä yksi korkkijälsisolu.
