96
I. Muoto-oppi.
(sokeria, tärkkelystä, rasvaa). Usein ne ovat muodoltaan aivan samanlaisia kuin puutylpyn solut (kuva 157, D).
Nilan jälsimäiset solut (Kambiformzelle) ovat pitkänomaisia, eläviä, ohutseinäisiä suippusoluja; ne polveutuvat ilman mainittavia muutoksia johtojänneaiheen soluista.
§ 61. Ruohomaisen varren ja lehden johtojänteet. Varren johtojänteet kulkevat toimintansa mukaisesti pääasiassa sen pituussuunnassa; varren poikkileikkauksessa näkyvät nekin siis poikkileikattuina, enemmän tai vähemmän täydellisesti pyöreinä muodostumina (kuva 129). Lehtien johtojänteet eli lehtisuonet ovat tavallisesti hyvin haaraiset (16 §). Lehtien ja varren johtojänteet ovat keskenään mitä kiinteimmässä yhteydessä. Kun lehden aihe muodostuu varren kasvupisteen luona, syntyy siinä johtojänteen aihe, joka liittyy varressa olevaa jänteeseen; jänneaiheet kehittyvät yhdessä, joten johtojänteet valmiiksi tultuaan ovat varrella ja lehdellä yhteiset. Useimmat johtojänteet ovat tällaisia lehteen johtavia jänteitä (Blattspurstrang). On
|
Tässä kohdassa lähdetekstiä on kuva, jota ei ole lisätty sivuun. |
Kuva 129. Varren johtojänteiden kulku. Kaavamainen esitys. A keskustan läpi kulkeva halkileikkaus palmunvarresta, jossa näkyy myös puolet poikkileikkauksesta. Lehdet, jotka on ajateltu kaksirivisiksi ja leikatuiksi poikki hieman tyven yläpuolelta, ovat sepiviä, joten siis leikkaus on kohdannut niitä, paitsi keskisuonen m kohdalla, vielä toisenkin kerran, tätä vastapäätä. B Cerastiumin varsi pinnalta (kuori ajateltu läpinäkyväksi) ja poikkileikattuna. Ristikkäiset lehdet 1–3 on leikattu poikki. Jokaisesta lehdestä tuleva jänne jakautuu kaksihankaisesti suoraan edellisen alapuolella olevan lehden kohdalla, ja jänteiden hankahaarat yhtyvät neljäksi heikommaksi jänteeksi, jotka poikkileikkauksessa vuorottelevat neljän vahvemman kanssa. m ydin. r kuori. v ydinsäde. Jänteiden putkilo-osa on piirretty tummaksi.
