98
I. Muoto-oppi.
kuvat 129, B, 131). Johtojänteiden välissä olevia ydintä ja kuorta yhdistäviä solukko-osia sanotaan ensi-ikäisiksi ydinsäteiksi (primärer Markstrahl). Täten ovat etenkin kaksisirkkaisten ja paljassiemenisten johtojänteet järjestyneet.
Tämän tavallisen muodon ohella esiintyy kaksisirkkaisilla vielä lukuisia poikkeuksia, joita aiheuttavat varsinkin n. s. ydin- ja kuori-johtojänteet (markständiges, rindenständiges Gefässbündel). Edelliset kulkevat varsinaisen johtojännekehän sisässä ytimessä ja ovat syvälle varteen tunkeutuvia, lehteen johtavia jänteitä (Cucurbitaceae, Piperaceae) tai varteen jääviä johtojänteitä (useat Umbelliferae-heimoon kuuluvat kasvit). Johtojännekehän ulkopuolella kulkevat kuorijohtojänteet ovat useimmiten vain lehteen johtavien jänteiden haaroja.
c. Kaksisirkkaisten johtojänteiden järjestysmuotoon kuuluvaksi voi jossakin määrin lukea useimmilla sanikkaisillakin esiintyvän muodon. Näilläkin erottaa ytimen ja kuoren toisistaan johtojänteistö, josta lehteen kääntyvät jänteet lähtevät (kuva 132).
d. Lehdistä tulevat jänteet yhtyvät kaikki yhdeksi ainoaksi, varren keskustassa kulkevaksi jänteeksi. Tämä muoto on harvinainen; se esiintyy vain muutamilla vesikasveilla ja harvoilla sanikkaisilla.
Nimityksiä ydin ja kuori voi muutamin rajoituksin käyttää a- ja d-kohdissa selitetyissä tapauksissa (jälkimmäisessä tapauksessa ei ydintä ole). Niinpä sanotaan keskistä jännettä ympäröivää perussolukkoa kuoreksi. Samoin voi useissa a-kohtaan kuuluvissa tapauksissa pitää ulompaa, jänteetöntä perussolukon osaa kuorena, samanlaista keskistä osaa ytimenä.
Johtojänteiden rakennemuodot ovat kolmea päälajia:
a. Ulkonilaiset (kollateral) johtojänteet. Tämä on tavallisin tyyppi. Jänteen putkilo-osa ja siiviläosa ovat asettuneet toinen toisensa taakse siten, että varsissa putkilo-osa on keskustaan, siiviläosa taas kehään (ulkopintaan) päin (kuva 133). Samaten on laita lieriömäisissä lehdissä ja useissa lehtiruodeissa, joissa jänteet ovat kaikki yhtä pitkän matkan päässä keskustasta. Koska jänteet kulkevat varresta litteihin lehtiin, on näissä yksityisten jänteiden siiviläosa alapinnan, putkilo-osa yläpinnan puolella. Avonaisten jäntei-
 |
Tässä kohdassa lähdetekstiä on kuva, jota ei ole lisätty sivuun. |
Kuva 132. Verkkomainen johtojänneputki sanikkaisen (Aspidium filix mas) varren päästä; oikea yksi sen silmukka voimakkaammin suurennettuna. Silmukan sivulta lähtevät heikommat jänteet lehtiin.
