B. Oppi kasvien sisärakenteesta.
101
 |
Tässä kohdassa lähdetekstiä on kuva, jota ei ole lisätty sivuun. |
Kuva 135. Pteris aquilinan lehtiruodin nilakehäisen johtojänteen poikkileikkaus. sc porrasputkiloita. sp esikoisputkilo-osa (Vasalpriman), kierrevesisoluja. Porrasputkilossa sc* näkyy osa porrasmaisesti läpäistyä poikkiseinää. lp puutylppy. v siiviläputki. s nilatylppy. pr esikoissiiviläosa (Cribralpriman). pp tärkkelystä sisältävä kerros, tylppytuppi. e endodermis. (240/1)
samanlaisia soluja kuin tässä tupessa on muuallakin, kuten varren pintaosassa ja lehtien reunassa.
Toisenlaatuinen on se tärkkelystuppi (Stärkescheide), joka ympäröi eräitä johtojänteitä ja jolle on ominaista solujen tärkkelysrikkaus. Kuvassa 135, pp näkyy tällaisen tupen soluja, jotka ovat myöhemmin häviävän kulkutärkkelyksen täyttämät.
Johtojänteiden päättyminen. Johtojänteiden loppupäät lehdessä tulevat suonten edelleen haarautuessa yhä heikommiksi. Samoin käy niiden anatominenkin rakenne yksinkertaisemmaksi. Putkilo-osasta häviävät ensiksi putkilot, ja lopuksi jää jäljelle vain verkkomaisesti tai kierteisesti paksunneita vesisoluja. Jo aikaisemmin esiintyy tällainen surkastuminen siivilä-osassa, niin että vain nilatylppysolut jäävät jäljelle (kuva 136).
62 §. Juuren johtojänteet. Juuressa on jännemäisiä muodostumia, jotka ovat aivan samanlaisia kuin varren johtojänteiden putkilo- ja siiviläosat, mutta ovat
|
Tässä kohdassa lähdetekstiä on kuva, jota ei ole lisätty sivuun. |
Kuva 136. Impatiens parviflora. Johtojänteen päättyminen lehdessä. (240/1)
