104
I. Muoto-oppi.
kohdistuneina tietyn tarkoituksen täyttämiseen siinä elimistössä, johon ne kuuluvat, ja jonka tarkoituksen ne vasta »ruumiina» täyttävät.
Vahvikesolukon soluja erotetaan neljää päälajia:
1. Niinisyyt (Bastfaser, Sklerenchymfaser). Nämä ovat pitkiä, kapeita, kärjistä loivasti suippenevia soluja. Seinät ovat vahvasti paksunneet, usein selvästi kerrokselliset, soluontelosta yleensä on tuskin jälkeäkään. Ketot ovat tavallisimmin puutuneet; toisinaan ne antavat selluloosareaktsionin. Niiden huokoset ovat pienet, rakomaiset, vinoon asettuneet; poikkileikkauksessa ne näyttävät hienoilta viivoilta. Niinisyyt ovat kuolleita soluja; ne sisältävät ilmaa tai mitättömän pieniä alkulimanjäännöksiä. — Nämä syyt esiintyvät yhtyneinä jänteiksi, joissa yksityisten syiden nirkot ovat kiilautuneet toistensa lomiin, minkä johdosta jänteen lujuus tietenkin lisääntyy.
Sellaisista niinisyistä on muodostunut puutarhurien käyttämä sideniini samoin kuin se, josta niinimatot on palmikoitu, niin myös useimmat kuidut, joita käytetään kudontaan. Näissä tavataan soluja, jotka ovat kasvikunnan pisimpiä. Juuttikasvin (Corchorus) solujen pituus on 0,8–41 mm, pellavan (Linum) 4–60, hampun (Cannabis) 5–55, nokkosen (Urtica) jopa 77, ramiekasvin (Boehmeria) 60–250 mm.
Nämä niinisyyt ovat vahvempia kuin luulisi; ne voivat katkeamatta kannattaa yllättävän raskaita painoja kilpaillen tässä suhteessa metallilankojen kanssa. Jonkin metallin absoluuttinen kestävyys voidaan ilmoittaa painona, jonka tästä metallista tehty lanka voi katkeamatta kannattaa toisessa päässään, ja jotta voitaisiin verrata toisiinsa eri metalleja, pitää lukujen tarkoittaa lankoja, joilla kaikilla on sama läpimitta, esim. 1 mm2. Taulukossa ovat takorautaa ja terästä tarkoittavat luvut erinäisten kasvikuitujen kestävyyttä osoittavien rinnalla:
| Absoluuttinen vetokestävyys: kg 1 mm2:ä kohti | Vetokestävyys kimmoisuusrajalla | Venymismäärä kimmoisuusrajalla 1000 pituusyksikköä kohti | ||
|---|---|---|---|---|
| Teräs | 82,0 | 24,6 | 1,20 | |
| Takorauta | 40,9 | 13,1 | 0,67 | |
| Phormium tenax | 25,0 | 20,0 | 13,00 | |
| Dracaena indivisa | 21,8 | 17,0 | 17,00 | |
| Dasylirion longifolium | 21,6 | 17,8 | 13,30 | |
| Hyacinthus orientalis | 16,3 | 12,3 | 50,00 | |
| Allium porrum | 17,6 | 14,7 | 38,00 |
