108
I. Muoto-oppi.
 |
Tässä kohdassa lähdetekstiä on kuva, jota ei ole lisätty sivuun. |
Kuva 144. Vahvikesolukon sijoittuminen varteen. Esimerkkejä siitä, kuinka edellisessä kuvassa esitetty periaate on toteutunut. A poikkileikkaus huulikukkaisen varresta, jossa neljässä ulkonevassa särmässä kollenkyymajänteet vaikuttavat toisiaan vastaan. B yksisirkkaisen (Arum maculatum) kasvin kukkaperän poikkileikkaus. 24 niinijännettä; yhtenä renkaana varren kehällä; vaaleammiksi piirretyt, hajallaan (ei renkaassa) olevat johtojänteet ovat varren keskustassa. C kaislan (Scirpus caespitosus) onton varren poikkileikkaus. Päällysketon alla kuusi suurempaa ja vähän sisempänä neljä pienempää johtojännettä. Kunkin jänteen ulko- ja sisäsivulla vahva niinipeite. Sivut vapaat, jotta nesteet pääsevät kulkemaan. Paitsi sitä, että jänteen niinipeitteet ovat toisiaan vastaan, on kaksi jännettä myöskin aina vastapäätä toisiaan, siten yhdessä vaikuttaen varren taipuessa. L, l onteloita. D Anthericum liliagon varren poikkileikkaus. Johtojänteet varren keskessä; niistä aivan erillään, ulompana, suljettu niinirengas, joka tekee varren mahdollisimman suuressa määrin taivutusta kestäväksi.
puolen. D:ssä vihdoin on johtojänteiden ulkopuolella luja niinisyylieriö, jonka poikkileikkaus on renkaan muotoinen.
Paitsi niinisyitä ja paksusoppisia soluja vaikuttavat ruohovarressa, kuten äsken viitattiin, myös puutuneet putkilot vahvikkeina. Puumaisten varsien lujuus johtuu ilmeisesti puusta. Tämä sisältää, niin kuin tiedämme, paitsi vesijohtoputkina toimivia putkiloita ja vesisoluja myös puhtaasti mekaanisesti vaikuttavia puusyitä, ja juuri nämä suuren lukumääränsä johdosta saavatkin aikaan täyteisen, pylväsmäisen varren lujuuden.
b. Juuri on vallan erilaisen kestävyyskoetuksen alaisena kuin varsi. Kun myrsky painaa puiden latvusta ja varren taivutuskestävyyttä kysytään, joutuvat tuulenpuoleiset juuret vedon alaisiksi, jota vastoin suojanpuoleiset tuskin tuntevat sitä, aivan kuin mastotaakit purjeveneessä. Juurelta siis vaaditaan vetokestävyyttä. Tämä on esim. köydellä sitä suurempi, kuta paksumpi se on ja kuta parem-
