B. Oppi kasvien sisärakenteesta.
119
 |
Tässä kohdassa lähdetekstiä on kuva, jota ei ole lisätty sivuun. |
Kuva 157. Puun aineksia. A rengashuokosellinen putkilo. B vesisolu, joka lähenee putkiloa. C puusyy. D puutylppysoluja. E vesisolu, joka lähenee puusyytä. F poikittaisten seinien osiin jakama puun jälsimäinen solu. G puun jälsimäinen solu.
seiniensä vuoksi ne lisäävät puun ja siten myös koko kasvin lujuutta. Toisinaan tavataan vesisoluja myös ydinsäteissä; niissä ne eivät kulje varren pituussuuntaan, vaan säteittäisesti.
b. Tylppysolut. Ne ovat eläviä soluja, joiden asema (kuva 157, D) usein selvästi osoittaa niiden syntyneen pitkien jälsisolujen jakautuessa. Näihin soluihin saattaa varastoitua tärkkelystä ja rasvaa vararavinnoksi. Näihin kuuluvat ydinsäteiden solut.
c. Suippusolut eli puusyyt. Hyvin pitkiä soluja, joiden suipot päät ovat kiilautuneet naapurisolujen väliin. Tyypillisinä nämä solut ovat kuolleita, varsin paksuseinäisiä, ja niissä on rakomaisia, vinoon asettuneita huokosia (kuva 157, C). Ne muodostavat puun pääosan ja aiheuttavat sen lujuuden. Ne ovat kehittyneet pitkistä jälsisoluista. Kuvassa 157, G näkyy tuskin huomattavasti muuttunut jälsisotu; kuvassa 157, F toinen, joka on poikittaisten seinien osiin jakama.
