120
I. Muoto-oppi.
 |
Tässä kohdassa lähdetekstiä on kuva, jota ei ole lisätty sivuun. |
Kuva 158. Pala nelivuotiaan männyn varren kappaleesta (otettu talvella). q palan poikkileikkaus. l saman säteittäinen leikkaus. t saman pinnanmyöntäinen halkileikkaus. f kevätpuu. s kesäpuu. m ydin. p ensi-ikäinen puu. 1, 2, 3, 4 puun neljä peräkkäistä vuosilustoa. i vuosilustojen raja, ms palan poikkileikkauksessa näkyviä ydinsäteitä. ms’ samoja säteittäisessä halkileikkauksessa. ms’’ samoja nilassa. ms’’’ samoja pinnansuuntaisessa halkileikkauksessa. c jälsirengas. b nila. h pihkatiehyitä. br ensi korkkikerroksen ulkopuolella oleva, ensi-ikäistä kuorta vastaava kaarna. (6/1)
Puun rakenne on verraten monimutkainen. Yleisenä periaatteena voidaan todeta, että vettä johtavat ainekset ovat yhteydessä sekä keskenään että lisäksi tylppysoluihin, jotka nekin puolestaan muodostavat eheän kokonaisuuden. Siten käy mahdolliseksi veden ja siihen liuenneiden aineiden kuljetus eri suuntiin: pituus-, säteen ja tangentin suuntaan.
Puun rakenteen kuva on varsin erilainen johtuen siitä, tarkastetaanko sitä poikkileikkauksessa vai erilaisissa halkileikkauksissa. Tämä näkyy jo selvästi kuvasta 158, jossa saattaa verrata keskenään männyn puun poikkileikkausta, keskipisteen kautta kulkevaa säteittäistä ja sitä vastaan kohtisuoraa, tangentin suuntaista leikkausta. Näiden kolmen leikkauksen yksityiskohdat näkyvät kuvasta 159, ja siihen liittyy kuva 160, joka näyttää erään lehtipuun (tammen) vastaavat suhteet.
Poikkileikkaus. Huomio kiintyy tässä heti vuosilustoihin. Kahtena peräkkäisenä vuotena muodostuneen puun välinen raja on jyrkkä. Tämä johtuu siitä, että jällen keväällä, sen toiminnan alkaessa, muodostamat ainekset ovat laajemmat ja ohutseinäisemmät kuin myöhemmin kesällä syntyneet. Kevätpuun muuttuminen kesäpuuksi on vähittäistä aivan kuin vuodenaikojenkin vaihtuminen mutta jonkin tietyn vuoden kesäpuun ja seuraavan vuoden kevätpuun välinen rja on jyrkkä. Männyn puussa, jonka rakenne, kuten jo on mainittu, on hyvin yksi-
