B. Oppi kasvien sisärakenteesta.
125
 |
Tässä kohdassa lähdetekstiä on kuva, jota ei ole lisätty sivuun. |
Kuva 163. Säteittäinen halkileikkaus Pinus montanan oksasta. me–me ydinsäde, c jälsi, josta muodostuu sekä vesisoluja ja siiviläputkia että ydinsädesoluja. sr siiviläputkia, joissa siivilälevyjä pystysuorassa asennossa. ft vesisoluja, joissa rengashuokosia. me ydinsäteen valkuaisrikkaita soluja, joissa huomattavissa myös solutuma. ml’–ml sen tylppysolurivi,. jossa suuria huokosia. mt ydinsäteen vesisoluja.
ahdasontelosia putkiloita, pitkittäisriveissä olevia tylppysoluja ja kapeita puusyitä samoin kuin tylppysoluista muodostuneita ydinsäteitä.
Tangentin suuntainen leikkaus. Tässäkin tapaamme ydinsäteitä, mutta poikkileikattuina. Männyllä (kuva 159, C) ne ovat, kuten jo poikkileikkauksesta olemme nähneet, vain yhden solurivin levyiset. Vahvemmalla suurennuksella näkyvät selvästi poikkileikatut ydinsäteet (kuva 164), joiden solut, niin kuin jo kuvasta 163 tiedämme, osaksi ovat eläviä (sm), osaksi muuttunee putkisoluiksi (tm).
Useimmat tammenkin ydinsädesolut (kuva 160, C) ovat hyvin kapeat, mutta joukossa on myös lukuisista vierekkäisistä tylp--
|
Tässä kohdassa lähdetekstiä on kuva, jota ei ole lisätty sivuun. |
Kuva 164. Männyn kesäpuun tangentin suuntainen leikkaus. t rengashuokonen, et tavallinen huokonen putkisolun seinässä. sm ydinsäteen tärkkelystä sisältävä solu. tm ydinsäteen putkisolu. i soluväli.
