2
Johdanto.
kasviopiksi (allgemeine Botanik), koska ne molemmat käsittelevät yleisluontoisempia ilmiöitä kasvikunnassa.
IV. Kasvimaantiede (Pflanzengeographie), oppi kasvien nykyisestä leviämisestä maan pinnalla. Lähimmässä yhteydessä kasvimaantienteeseen on se fysiologian haara, joka osoittaa kasvin rakenteen ja niiden olosuhteiden välisen yhteyden, joissa se elää (kasviekologia).
Nämä kasviopin päähaarat eivät suinkaan ole jyrkästi erossa toisistaan, vaan muodostavat useiden välialojen yhdistämän kokonaisuuden.
2 §. Elävä ja eloton luonto. Elävät olennot, kasvit ja eläimet, eroavat elottoman luonnon esineistä useiden yhteisten ominaisuuksien puolesta.
a. Niillä on tietty elimistö (Organisation). Ne ovat muodostuneet elimistä (Organ), jotka suorittavat erilaisia tehtäviä (kuten esim. eläimen jalat, sydän, keuhkot j. n. e., kasvin juuri, varsi, lehdet ja kukat). Nämä elimet ovat taas vuorostaan muodostuneet eriluontoisista osista (käsivarren lihakset, hermot, suonet, luut, varren ydin, kuori), jotka nekin puolestaan ovat muodostuneet useimmiten vain mikroskoopilla nähtävistä soluista (Zelle). Näissäkin voi vielä erottaa eri tavoin toimivia osia. Elävät olennot ovat muodostuneet monista erilaisista kemiallisista aineista, joista kuitenkin pääosan muodostavat elimelliset (organisch), s. o. hiilenpitoiset aineet.
b. Ne ottavat ravintoa, hajoittavat ja muuttavat sitä erittäen itsestään hyödyttömiä aineita. Omassa ruumiissamme voimme tämän selvästi huomata; samoin on kaikkien eläinten ja kasvien laita.
c. Niillä on omituinen ärtyisyys (Irritabilität). Eläinten näkö ja kuulo osoittavat, kuinka erikoisella tavalla valo- ja ääniaallot niihin vaikuttavat; muiden ulkonaisten vaikutteiden vaikutus niihin on toisenlainen. Kasveillakin on samanlainen ärtyisyys, vaikka se onkin vähemmän kehittynyt ja vaikeammin huomattavissa.
d. Ne syntyvät toisistansa tavallisesti yksisoluisesta aiheesta ja kehittyvät siitä tietyllä tavalla. Tällöin ne eivät kasva siten, että uusia osia sijoittuisi entisten päälle (kerrostuskasvu, Apposition), kuten pieni kide kasvaa tai kuten maakerros järven pohjalla paksunee, vaan ne suurenevat sisästäpäin välikasvun (Intussusception) johdosta, kuten lapsi kasvaa varttuessaan.
e. Ne lisääntyvät, t. s. synnyttävät uusia yksilöitä, jotka ovat samanlaisia kuin ne itse.