160
II. Oppi kasvien elontoiminnoista.
Kuva 186. Lupiinin juuria ilman typpeä ottavine nystyröineen.
Bacterium radicicola tunkeutuu juurikarvojen kautta maasta juuriin ja saa niissä aikaan nystyrimäisiä muodostumia (kuva 186), joiden soluissa bakteerit runsaasti lisääntyvät. Nämä nystyrät, joita syntyy ainoastaan jos bakteerit ovat päässeet juuriin, ovat tavallaan sairaalloisia muodostumia; niitä voi verrata niihin nystyröihin, joita usein syntyy pistiäishyönteisten pistoista ja joita sanotaan äkämiksi (98 §), mutta toiselta puolen ne ovat uusia kasvin palveluksessa toimivia elimiä. Näiden nystyröiden avulla kasvi nimittäin kykenee yhteyttämään ilman typpeä ja tulee toimeeen ilman tavallista typpiravintoa. Nystyröiden kehitys, rakenne ja toiminta on vielä osaksi hämärän peitossa. Ei tiedetä, juuriin tunkeutuneet bakteeritko ottavat typpeä ja antavat sitä kasville vai saako kasvi itse tämän taidon. Tosiseikka on, että palkokasvit voivat elää typpeä hyvin niukalti sisältävässä maassa ja että tämän typenpitoisuus vähitellen lisääntyy niiden maanalaisten osien mätenevistä jäännöksistä.
85 §. Aineenvaihto. Kaikki kasvissa esiintyvät orgaaniset yhdistykset ovat, kuten sanottu, muodostuneet sokerista; se on ollut ensimmäisenä raaka-aineena. Näistä ovat tärkeimmät ne, jotka ovat aineksina alkuliman ja soluseinän muodostuessa ja joita ei puutu mistään solusta. Nämä kasvin n. s. rakennusaineet ovat kahta lajia:
1. Typettömiä yhdistyksiä, jotka sisältävät hiiltä, vetyä ja happea. Niitä on kahdenlaisia: a) hiilihydraatteja ja b) rasva-aineita. Edelli-
