II. Oppi kasvien elontoiminnoista.
165
 |
Tässä kohdassa lähdetekstiä on kuva, jota ei ole lisätty sivuun. |
Kuva 189. Hapen välttämättömyys kasville.
ravintoa ja pitää siten ruumiinsa kunnossa, mutta samaan aikaan siinä aineet myös hajoavat. Yhtä mittaa hengitämme ulos hiilidioksidia ja vesikaasua, jotka ovat syntyneet hiilenpitoisten aineiden palamisesta ruumiissamme. Tämä hajoaminen näyttää tarkoituksettomalta, mutta sen johdosta vapautuu energiaa, jonka elimistö tarvitsee elintoimintoihinsa. Kasvit ovat tavallaan edullisemmassa asemassa kuin eläimet, ne kun voivat käyttää hyväksensä auringon energiaa, mutta tämä ei alkuperäisessä muodossaan niille riitä, vaan ne tarvitsevat sen lisäksi energiaa sellaisena, jollaisena sitä vapautuu hengityksessä. Kasvit nim. hengittävät samalla tavalla kuin eläimet, t. s. ne ottavat ilmasta happea ja luovuttavat hiilihappoa ja vesikaasua. Niillä ei ole erikoisia hengityselimiä, mutta niiden ruumiissa risteilee kaikkialla soluvälejä, joissa oleva ilma on ilmarakojen välityksellä ulkoilman yhteydessä.
On helppo osoittaa, että kasvi tarvitsee happea. Kourallinen jyviä jaetaan kahteen lasiastiaan ja annetaan kosteuden ja lämmön vaikuttaa niihin, jolloin jyvät alkavat itää. Jos heti itämisen alussa toinen astia ilmatiiviisti suljetaan, ei kehitys siinä jatku pitemmälle (kuva 189, B), jota vastoin se toisessa, avoimessa astiassa (kuva 189, A) jatkuu. Palava kynttilä, joka varovasti lasketaan B:hen, sammuu, koska taimet ovat käyttäneet kaiken hapen, joka siinä alkujaan on ollut.
Tarkkoja mittauksia voi tehdä sivuilla 154, 155 selitettyjen kojeiden avulla. Jos putki täytetään lehdillä, mutta ei johdeta siihen hiilihappoa, ja se sitten asetetaan pimeään, huomataan taaskin, että kaasun tilavuus pysyy muuttumattomana, mutta kun siihen lisätään kaliumhydraattia, elohopea nousee putkessa. Tämä on merkkinä siitä, että putkessa on muodostunut hiilihappoa, jonka tilavuus on jotensakin sama kuin käytetyn hapen tilavuus.
Hiilidioksidin muodostumisen voi myöskin osoittaa kuvassa 190 esitetyn kokeen avulla. Pullosta f imeytyy vesi putkea myöten pulloon g. Tämä saa aikaan ilman ohenemisen pullossa f, mikä puolestaan
