Siirry sisältöön

Sivu:Kasvitieteen oppikirja (Elfving).djvu/19

Wikiaineistosta
Tämä sivu on oikoluettu
I OSA.
Muoto-oppi (morfologia).
A. Oppi kasvien ulkoelimistä (organologia).

4 §. Mukaisuussuhteet. Kasvinosaa sanotaan tasamukaiseksi (symmetrisch), jos sen voi tasolla (mukaisuustasolla) jakaa kahteen samanlaiseen puoliskoon (kuva 1, B, C, D), epämukaiseksi (asymmetrisch) taas, jollei tämä käy päinsä (kuva 1, A). Tasamukaista elintä sanotaan yksitasoiseksi (monosymmetrisch, kuva 1, B), jos siinä on vain yksi mukaisuustaso, kaksitasoiseksi (bisymmetrisch), jos mukaisuustasoja on kaksi (kuva 1, D), sekä monitasoiseksi (polysymmetrisch), jos niitä on kolme tai useampia (kuva 1, C).

Jos kasvinosassa voi huomata selvän eron ylä- ja alapinnan välillä, kuten lehdessä, sitä sanotaan erilaispintaiseksi (dorsiventral); jos se taas on joka puolelta samanlainen, sitä sanotaan säteittäiseksi eli moni-


Kuva 1. Mukaisuussuhteita. A Begonian epämukainen lehti. B Verbascumin yksitasoinen lehti. C monitasoisen elimen (omenan) poikkileikkaus. D kaksitasoisen elimen (perunan marjan) poikkileikkaus.