II. Oppi kasvien elontoiminnoista.
181
 |
Tässä kohdassa lähdetekstiä on kuva, jota ei ole lisätty sivuun. |
Kuva 206. Dionaea muscipulan lehti. A lehti avonaisena; keskisuonen molemmin puolin näkyy kolme sukaa. B puoleksi kokoonkääntynyt lehti edestä. C kokoonkääntynyt lehti sivulta.
sena on, ettei hyönteinen pääse irti, vaan kuolee ja ruumiin peitettä ja siipiä lukuunottamatta sulaa muutamassa päivässä. Sen ruumiissa olleet aineet joutuvat kasvin hyväksi. — Etelä- ja Pohjois-Amerikassa kasvavalla kärpäsloukulla (Dionaea muscipula, kuvat 205, 206) on lehtiruoti levymäinen, ja lehtilavan molempien puoliskojen reunoissa on kankeita, piikkimäisiä sukasia. Sen lisäksi on molempien puoliskojen keskellä kolme hienoa sukasta. Jos hyönteinen koskee johonkin näistä hienoista sukasista, iskevät lehdenpuoliskot nopeasti vastakkain ja toisen puoliskon lehtilaidan piikit sattuvat tarkalleen toisen puoliskon piikkien lomiin, niin että hyönteinen on auttamattomasti vankina. Lehden sisäpinnasta erittyy sitten pepsiinintapaista nestettä, joka noin viikon kuluttua on sulattanut hyönteisen liukenevat osat. Sitten lehti aukenee taas ja voi uudestaan ryhtyä pyydystämään hyönteisiä.
Kaikissa näissä hyönteisiä syövissä kasveissa on lehtivihreätä, ja ne yhteyttävät siis (Drosera tosin hyvin vähän). Ne voivat elää ilman hyönteisiäkin, mutta kokeilla on näytetty, että ne saadessaan hyönteisiä kasvavat voimakkaammin ja kehittävät enemmän ja parempia siemeniä kuin ilman niitä, mikä johtunee siitä, että ne hyönteisravinnosta saavat runsaammin typpeä kuin muuten.
88 §. Kehityksen (Entwicklung), jonka kasvi suorittaa ensimmäisestä vähäisestä alustaan kuolemaansa saakka, määrää sen polveutuminen pääpiirteissään ennakolta. Männyn siemenestä kehittyy mänty, kuusen siemenestä kuusi, eivätkä mitkään ulkonaiset seikat, mikäli
