182
II. Oppi kasvien elontoiminnoista.
kokemus osoittaa, voi muuttaa tätä kehitystä. Jokin tietty yksilö saadaan ulkonaisten voimien avulla kehittymään hitaammin tai sukkelammin, enemmän tahi vähemmän voimakkaaksi, mutta pääasiassa se säilyttää perityt ominaisuutensa. Sen kehitystä johtavat »sisäiset (tuntemattomat) voimat». Fysiologia voi ainoastaan tutkia, miten tämä kehitys tapahtuu ja missä määrin ulkonaiset voimat vaikuttavat siihen.
Kasvien koko on hyvin erilainen. Pienimpiä bakteereja voimme tuskin nähdä vahvimmillakaan suurennuksilla, kuumien seutujen suurimmat puut taas ovat jättiläisiä meidän metsiemme puihin verrattuina. Kehitykseen liittyy kasvaminen. Kasvi kasvaa kokonaisuutena, sen elimet kasvavat, sen yksityiset solut kasvavat. Kaikkea tilavuuden laajenemista ei nimitetä kasvamiseksi. Kuollut kasvinosa voi veteen asetettuna myöskin suureta, mutta tällöin ei kuitenkaan tapahdu kasvamista, sillä jos siitä uudelleen poistetaan vettä, se palautuu entiseen tilavuuteensa. Tässä siis ei ole tapahtunut mitään pysyvää tilavuuden muutosta. Toisin on laita, kun kypsä siemen imee vettä. Se itää, s. o. siinä piilevä alkio kasvaa ja tunkeutuu esille siemenestä. Tässä on tapahtunut pysyviä muutoksia. Vaikka idusta poistettaisiinkin vettä, ei sitä kuitenkaan saada palautumaan entiseen tilavuuteensa. Ainoastaan edistyvään kehitykseen liittyviä, pysyviä laajentumisia ja sisäisiä muutoksia sanotaan kasvamiseksi.
Ne sisäiset ilmiöt, jotka aiheuttavat nämä pysyvät muutokset, ilmenevät pääasiassa siten, että uusia jähmeitä, entisten kaltaisia ainehiukkasia asettuu ennestään olemassa olevan aineen osasten päälle ja väliin alkuliman välityksellä; solujen nestejännityksellä on tässä tärkeä tehtävä.
Kasvamisen aiheuttavat sisäiset syyt. On kasvinosia, jotka saavutettuaan tietyn muodon ja koon eivät ylipäänsä enää kykene kasvamaan; sellaisia ovat esim. useimmat lehdet. Toiset osat (esim. heinän korren nivelet) voivat eräiden olosuhteiden vallitessa vielä kerran alkaa kasvaa. Mutta lukuunottamatta muutamia hyvin alhaisia muotoja ei kasvi kokonaisuutena, eivät sen kaikki osat saavuta lopullista muotoaan jokseenkin samanaikaisesti, kuten monet eläimet, jotka syntyvät valmiina. Kasvit valmistuvat asteittaisesti.
Elimen kasvu johtuu sen solujen kasvusta, mutta solut kasvavat juuri sen takia, että ne kuuluvat tuohon elimeen. Ne eivät ole mitään alkueliöitä, jotka toisiinsa kiinnittyen muodostaisivat kasvin elimen, vaan ne ovat tuon elimen osia. Vaikka ne muutamissa tietyissä ra-
