184
II. Oppi kasvien elontoiminnoista.
 |
Tässä kohdassa lähdetekstiä on kuva, jota ei ole lisätty sivuun. |
Kuva 208. Itäviä Equisetumin itiöitä, joissa ensi jakoseinä syntyy kohtisuoraan (nuolen osoittamaa) valon suuntaa vastaan.
emmaksi toisistaan (kuva 100). Korkeamman kasvin nuori, siemenessä piilevä taimi on kokonaan alkeiskasvusolukkoa. Se jakautuu juuren ja varren kasvusolukoksi, kun näiden molempien kärkien välissä oleva solukko alkaa kasvaa. Sama eroaminen uudistuu jokaisen haarautumisen yhteydessä, ja kaikki kasvin eri kärjissä olevat kasvusoluko[-] ovat siis johdettavissa alkion alkeiskasvusolukosta. Tietenkin on sillä välin tapahtunut embryonaalisen solukon yhteenlasketun määrän lisääntymistä.
89 §. Alkiollista solunsyntymistä esiintyy paitsi alkiossa myös 1) kasvupisteissä, 2) välikasvuisissa kasvuvyöhykkeissä (interkalare Wachstumszone) ja 3) jälkikasvusolukoissa. Näissä solut kasvavat — s. o. laajenevat ja muuttuvat muodolleen — vain hyvin vähän, mutta solujen jakautumiset seuraavat nopeasti toisiaan. — Näitä alkiollisia elimiä kykenevät ulkonaiset voimat ainoastaan vähässä määrin muodostelemaan. Valo määrää kortekasvien itiöiden itäessä syntyvän alkeisvarsikon pääsuunnan siten, että ensimmäinen soluseinä muodostuu kohtisuoraan valon suuntaa vastaan (kuva 208). Valo määrää myös, mille puolelle saniaisten alkeisvarsikkoa sukusolut syntyvät. Ne muodostuvat aina sille puolelle, joka on valosta poispäin, tavallisissa olosuhteissa alkeisvarsikon alapuolelle, mutta erityisissä kokeissa sen yläpuolelle. Valo määrää myöskin muratin (Hedera) ilmajuurien paikan; ne kasvavat varjon puolelle (kuva 209). Painovoiman vaikutuksesta esiintyvät vaakasuoran juurakon juuret pääasiallisesti alapuolella. Yleisesti levinneen erikokoislehtisyyden (Anisophyllie) aiheuttaa paino-
|
Tässä kohdassa lähdetekstiä on kuva, jota ei ole lisätty sivuun. |
Kuva 209. Hedera. Juuret kasvavat varjon puolelle. (Nuolet osoittavat valon suuntaa.)
